Oivalluksia ja uuden oppimista

Palleatiivinen hoito

Keskiviikko 22.4.2026 - Mervi

Olin Etelä-Suomen syöpäyhdistyksen järjestämällä luennolla mukana, jossa puhuttiin palliatiivisesta hoidosta. Luennoitsijana toimi lääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan osaston ylilääkäri Nina Hanni. Sain yhdistyksen luvalla kirjoittaa tämän blogin meille kaikille tiedoksi. Koen, että myös itsellä oli sen suhteen väärinkäsityksiä, mutta nyt ei ole enää.

Palliatiivinen tulee latinan sanasta palliatus, joka tarkoittaa viittaan peitettyä. Eli pyritään peittämään, poistamaan ei paranettavissa olevan taudin vaikutukset ja tarjoamaan suojaa niille, joita ei ole voitu auttaa parantavan hoidon keinoin. Minusta tuo viittaan peitetty kuulosti hyvältä!

Eli oireen mukaista hoitoa ja keskitytään elämään.

Käypähoitona käypähoito suosituksen mukaan =kuolemaan johtavaan tai henkeä uhkaavana sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Tarkoituksena kärsimyksen lievitys, elämänlaadun vaaliminen, jossa potilas voi elää voimiensa ja halunsa mukaista aktiivista elämää mahdollisimman vähin oirein aina kuolemaan saakka. Hyväksytään, että kuolema tulee.

Se ei tarkoita, että luovutetaan, tilanne voi kestää vuosia. Luovutaan vaan parantavasta hoidosta ja siirrytään jarruttavaan hoitoon. Kroonisia sairauksia, joissa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa voidaan tarvita elämän loppuvaiheessa ovat mm. Copd, Als, tietyt sydän- ja maksasairaudet ja tietyt syöpä tilanteet . Päätöksen tekee hoitava lääkäri, jotkut itse haluavat päästä palliatiiviseen hoitoon.

Oireiden kartoitus ensin, turhat kolestroli, verenpaine, diabetes lääkkeet tarkistetaan, onko tarpeen käyttää. Ei enää aikaperusteisia seurantaa vaan jos ilmaantuu joku uusi oire, se tutkitaan ja hoidetaan mahdollisuuksien mukaan.

Käydään läpi tuen tarpeet, fyysiset, henkiset ja psyykkiset tarpeet. Nykyisten oireiden mahdollisimman hyvä hoito. Kivun lievitystä lisätään tarpeen mukaan. Keskustellaan elvytyskiellosta, jonka lääkäri päättää. Toiveista elämän loppuvaiheen hoidoista, toiveista kuolin paikasta. Ammattilaiset suosittaa mikä on parasta. Saa kuolla kotonakin ja järjestetään asiat niin, että se onnistuu myös siellä. Esim. ESAS-oirekysely lomaketta voidaan käyttää oireiden kartoittamisessa . Läheiset saavat myös erityistä huomiota tässä vaiheessa. 

On tärkeää tehdä elämän loppuvaiheen suunnitelmia. Paperiasiat kuntoon. Samoin hoitotahto. Voinnin muutoksiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota.

Monella paikkakunnalla kotisairaala toiminnassa lääkäri ja hoitaja käyvät kotona, kun kotoa poistuminen käy liian kuormittavaksi. Se toimii 24/7 Kotisairaalaan voi olla yhteydessä 24/7.

Hengenahdistusta hoidetaan mm. lisähapella, poistetaan keuhkoista nestettä, annetaan ahdistuslääkkeitä. Sädehoitoa saa tarvittaessa. Pahoinvointia ja oksentelua hoidetaan ja lääkitään. Rentoutustekniikoita opetetaan, opastetaan ruokavaliossa jne. Kivun lievitystä tärkeää lisätä tarvittaessa ja niissä on erilaisia lääkkeitä käytössä. Annettua hoitoa seurataan ja ollaan yhteyksissä puolin ja toisin.

Saattohoitopäätös tulee silloin kun on enää päivistä tai viikoista kyse. Karsitaan kaikki turhat lääkkeet pois. Palliatiivista sedaatiota voidaan antaa, jos loppuvaiheessa on sietämätöntä kipua ja oireita. Nukuttava lääke, joka lievittää kärsimystä. Se ei ole eutanasiaa eikä jouduta kuolemaa. Hyvää elämää loppuun asti.

Mitä tästä oivalsin ja opin. Monta asiaa. Ensinnäkin olen pelännyt sanaa palliatiivinen hoito. Nyt näen sen enkelin siivin tai viitta hartioilla hoitona tapahtuvana hoitona. Valmistellaan, tuetaan ja myös henkisesti sairastunutta sekä läheisiä tulevaan. 

Keskustelin tästä parin siskoni kanssa tämän luennon jälkeen. Oman läheisen kohdalla yli 20 vuotta sitten olisi ollut ehkä kyse palliatiivisesta hoidosta jos se olisi silloin ollut käytössä. Ajattelen, että palliatiivisesta hoitoa on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina palliatiivista hoitoa on kehitetty ja siitä puhutaan paljon enemmän kuin ennen. Se olisi valmistellut henkisesti tähän tapahtumaan eri tavalla meidät läheiset. Oletin myös, että läheinen itse toisen läheisen kanssa olisi päättänyt elvytyskiellosta. Nyt kun asiasta sain tietää että lääkäri sen päätöksen on tehnyt annoin anteeksi kaikille niille, joita mahdollisesti syytin tästä elvytyskiellosta. Elvyttäminen olisi tuonut vain lisää kärsimystä. Olisinko halunnut jättää hyvästit vai oliko sittenkin parempi, että läheiseni menehtyi nopeasti. Näin oli oikein. 

Toinen sisko kertoi, että hänen tuttunsa oli ollut juuri tässä palliatiivisessa hoidossa ja he kehuivat miten hyvää hoitoa se oli kaikille. Kotisairaala otti yhteyttä myös sairastuneen kuoleman jälkeen perheeseen ja kyseli vointia. Miten tärkeää onkin se, että saa tukea monin tavoin ja sitä tarjotaan monin tavoin. 

Nyt ymmärrän, miksi tämä oli minulle tärkeä luento. Sain jälleen sydämeeni rauhan menneisyyden raskaan takaan poistuessa mielestäni. Joka päivä voin oppia ja antaa anteeksi menneisyyden luuloilleni ja väärinymmärykselle.

Kuva pxapay tumisu

Kiitos järjestäjille Essy ja Marja Sarvi.