Oivalluksia ja uuden oppimista

Arvot

Torstai 7.5.2026 - Mervi

Kohti arvoistasi kirjan lainasin nyt tarkoituksella. Halusin vahvistaa ja varmistaa itselleni miten tunnistan ja käytän arvojani omassa elämässäni tänään. Olen arvopohjaisia harjoituksia tehnyt useita vuosien varrella jo ennen mitään opiskelujakaan. Muistan, että minulle tärkein arvo ykkösenä on ollut aina perhe. 

Kun on elämän tienhaarassa, vaikka jossain haastavissa tilanteissa tai ihmissuhteissa, sairastunut tms. niin kannattaa miettiä elänkö arvojeni mukaisesti. Tunnistanko tietoisesti mitä teen arjessa läsnäollen, olenko siinä tai miten paljon on ajatusten ja tunteiden ylivaltaa, jotka häiritsevät arvojani. Käyttäydynkö arvojeni mukaisesti ihan arjessani, toteutanko niitä päivittäin tai edes tunnistanko arvoni.

Eli kävin läpi uudestaan omat arvoni ja kysyin itseltäni mikä ja kuka on minulle tärkeää. Teenkö jotain liikaa vai haluanko tehdä jotain lisää. Millainen haluan olla ja mitä haluan muistella kun olen vanha. Käytänkö intuitiota ja sisäistä viisauttani.

Kävin itsekseni läpi niitä pyramidin avulla, jossa ylimpänä oli minulle tärkein arvoni perhe,(miten olen suhteessa itseeni ja muihin) siihen johtavat periaatteet ovat ->mahdollisuus tukea ja olla mukana monin tavoin lasten ja lastenlasten elämässä.(mitä haluan ja mitä kohti suuntaan) Konkreettisena tavoitteenani on ottaa lapsenlapsia hoitoon kun sitä kysytään, tavata perheitä ja vaihtaa kuulumisia videopuheluilla tms.(mitä tavoittelen ja miten etenen) Sitten mietin tekoja arjessa. Toiminko niin, ja huomasin, että näin tapahtuukin, teothan muuttavat arvojani eläviksi. Tunnistin myös kuusi muuta arvoa ja niitä muita tarkastelen samalla tavoin.

Arvojen toteuttaminen tuo onnistumisen kokemusta, mielihyvää ja tyydystä ja sitä kautta saan myönteisiä seurauksia ja lisää elinvoimaisuutta.

Arton neuvoja.

Ajankäyttö tarkasteluun, elänkö sitku tai mutku elämää ja otanko vastuun valinnoistani. Tavoitteet ovat suunta muutokselle. Mitä haluan tapahtuvan, että arvoni toteutuu, mitä aion tehdä sen eteen. Laadi sellaiset tavoitteet jossa olet aito, läsnäoleva ja oikeudenmukainen, rakkaudellinen itseäsi kohtaan.

Käytä apuna arviointiasteikkoa, halukkuusmittari käyttöön, tee tietoisia tekoja, riko rutiineja, mieti millainen on täydellinen päiväsi pienin teoin. Tee itsestäsi käyttäytymiskokeilija ja muista, että kyse on aina siitä, että valitset yhä uudestaan arvoisesi mukaisen käytöksen. Käytä vaikka huoneen taulua, muistuttajia muutoksesta. Ja jos kompastut, kokeile uudestaan, jotain täytyy sortumisesta oppia jatkoa ajatellen. Ei itsesyytöksiä. Tunnista missä tilanteessa sorruit ja luo itsellesi joku palkkio jatkoon. Jäämme helposti tottumuksen kehään, joka on automaattinen, tiedostamaton tapahtuma. 

Murehtiminen luo illuusion siitä, että yrittää kovasti ja tekee sille jotain, valmistautuu pahimpaan. Se on aivan turhaa ajanhaaskausta. Epäonnistumiset kuuluvat elämään.

Arto kirjoittaa masennuksen noidankehästä, laukaisevista tilanteista ja reaktiosta. Suosittelee silti tekemään aktiivisia pieniä tekoja päivässä, josta saa iloa arkeen. 

Matkustajat bussissa oli hyvä mielikuva tunteista ja ajatuksista, mielikuvista. Kuvittelusta olla bussin kuljettajana ja koko elämäsi historia tulee näkyväksi muina matkustajina, jotka estävät kulkuasi eteenpäin monin tavoin. Tule tietoisiksi heistä ja luo uusi historia siten ettet enää torju, vatvo, et ohjaa. Vaan hyväksy kaikkien läsnäolo ja menet kohti tavoitetta, et poispäin. Kohti sitä mikä on tärkeää ja se on palkitsevaa ja tuo elinvoimaisuutta. Se voi olla pelottavaa, mutta epämukavuus alueella syntyy uutta, mukavuusalueella ei. 

Käytä aisteja hyväksi muutoksessa, mielikuvaharjoitus tulevasta elämästä. Minä huomaan->ajatuksia ->tunteita ->kehon tuntemuksia ilman arvostelua. Mieti mikä olisi viisasta juuri nyt? Näkökulman vaihtamisen taito, katso tilannetta kauempaa itsestäsi.

Etten soimaisi itseäni roolien taakse, se on rajoittava ansa. Olen muutakin, vaikka meidän yleisin ja varjelluin salaisuus onkin, että en ole tarpeeksi. Mitä paras ystävä neuvoisi minua tekemään, tai mieti mitä aikakone tulevaisuudesta antaisi neuvoja viiden vuoden päähän.

Huomaan ajattelevani nyt, ajatus, arvioi, onko se hyödyllinen ajatus? Nimeä se, tai anna sille nimi, päästä se irti, laita menemään virran mukana..Suhtaudu vähemmän vakavammin niihin. Tai kysy miten vanha tämä ajatus on? Auttaako se minua? Tietoisena on mahdollisuus valita aina. Kirjoita se ylös.

Käytätkö selitysajatuksia, ne kertovat mikset voi tehdä jotain. Tunnistat ne sanoista, minun ..pitäisi, täytyy, aina tai ei koskaan. Onko tuttua?

Tunteista harjoitus, minä huomaan tuntevani nyt kehossa "kihelmöintiä", mielihaluna haluaisin "kirota, huutaa" ja ajatuksina, "en kestä enää, miksei tämä lopu". Keho menee uhkatilaan ja huomiokyky kapenee. Mieli arvioi kokemusta ja sanoo, minussa on jotain vikaa, alat vältellä. NYT HUOMAA TUNNE, OLET IHMINEN. Tai tunnista tunne, nimeä se, missä kehon kohdassa se tuntuu, minkä kokoinen se on  ja minkä värinen se on. Muuta se kokonaan erilaiseksi. Kirjassani on tämä harjoitus myös.  Ole utelias tunteelle, ota se vastaan. Itsekritiikissä, sano se ääneen, hengitä syvään, havannoi ajatuksesi uteliaasti ja sallivasti ilman kommentteja.

Lopuksi tee itselle hyvää tekevien tekojen lista 10 kpl. Rauhoita itsesi, mieti mikä olisi hyväksi juuri nyt ja toteuta se. Itsemyötätuntoa, halausta itselle tms. Kohti arvoistasi askel kerrallaan, hengitys, ajatukset pilviin, myötätuntoa itselle, tietoisuustaidot ja kysy joka kerta miten se ihminen, jollainen haluat olla, tekisi tässä tilanteessa? Ja kirjoita kirje tulevaiuudesta käsin, mitä sinulle kuuluu, kuvittele se.

Olipa jälleen tärkeä kirja lukea, oppia ja oivaltaa. Suosittelen lukemaan tämän kirjan. Meillä on lasten kanssa oma whatsup ryhmä, jossa jaetaan arjen asioita keskenämme, tuemme ja kannustamme toisiamme. Välillä laitan myös heille viestiä näistä oivalluksistani. Herätin äskettäin myös ajattelemaan arvoja, elävätkö he niiden mukaisesti. Jo se, että tunnistaa arvot ja teot joita tekee arjessa, on tärkeä huomio. Ei me täällä elämässä pelkästään lilluta jonkun varassa, vaan meillä on jokaisella joku tarkoitus.

Mietin itseäni tämän kirjan lukiessani syöpäpotilaaksi ja "vammaiseksi" ja siitä huolimatta koin, että elän arvojeni mukaisesti siten kun pystyn. Opin jälleen tunteiden ja ajatusten käsittelyä lisää ja olen kiitollinen, että joka päivä voin oppia itsestäni jotain uutta. Tulla levollisemmaksi ja koko ajan tietoisemmaksi. Menneisyyttähän me emme voi enää muuttaa, mutta tulevaisuuden voimme valita joka päivä uudelleen arvojemme mukaiseksi. 

Yksi arvoistani on myös toisten auttaminen ja olen nyt kirjautunut Vello-ajanvaraus järjestelmään. Kunhan saan siirrettyä järjestelmän nettisivuilleni viimeistään ehkä kokeilun jälkeen, saat varattua tutustumisajan puhelimitse minulle myös sitä kautta. Jutellaan siitä, olisinko Sinulle oikea elämäsi suunnan muuttaja myönteiseen. Asiakaspalautteen mukaan olen hyvä esimerkki siitä kun sain aikaan ison elämän muutoksen hänen elämässään. Kopioi ja liitä seuraava teksti googleen niin pääset suoraan ajanvaraukseeni.  vello.fi ilonan-terapiat tai nyt löytyy ajanvaraus myös etusivulta kuvani alta.

Vapaita aikoja on toukokuulla vain keskiviikkoisin 14.00, 15.00 ja 16.00 ja se keskustelu tapahtuu puhelimitse. Jatkoajat sovimme yhdessä erikseen. (ps. olen epämukavuusalueella ja opin tässä koko ajan uutta)

Kuva pixapay Icsilviu, mummo ja lapsi yhdessä puistopenkillä istumassa ja juttelemassa maailman menosta..ja mummo vastaa kysymyksiin miksi, yhä vain uudelleen..

Palleatiivinen hoito

Keskiviikko 22.4.2026 - Mervi

Olin Etelä-Suomen syöpäyhdistyksen järjestämällä luennolla mukana, jossa puhuttiin palliatiivisesta hoidosta. Luennoitsijana toimi lääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan osaston ylilääkäri Nina Hanni. Sain yhdistyksen luvalla kirjoittaa tämän blogin meille kaikille tiedoksi. Koen, että myös itsellä oli sen suhteen väärinkäsityksiä, mutta nyt ei ole enää.

Palliatiivinen tulee latinan sanasta palliatus, joka tarkoittaa viittaan peitettyä. Eli pyritään peittämään, poistamaan ei paranettavissa olevan taudin vaikutukset ja tarjoamaan suojaa niille, joita ei ole voitu auttaa parantavan hoidon keinoin. Minusta tuo viittaan peitetty kuulosti hyvältä!

Eli oireen mukaista hoitoa ja keskitytään elämään.

Käypähoitona käypähoito suosituksen mukaan =kuolemaan johtavaan tai henkeä uhkaavana sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Tarkoituksena kärsimyksen lievitys, elämänlaadun vaaliminen, jossa potilas voi elää voimiensa ja halunsa mukaista aktiivista elämää mahdollisimman vähin oirein aina kuolemaan saakka. Hyväksytään, että kuolema tulee.

Se ei tarkoita, että luovutetaan, tilanne voi kestää vuosia. Luovutaan vaan parantavasta hoidosta ja siirrytään jarruttavaan hoitoon. Kroonisia sairauksia, joissa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa voidaan tarvita elämän loppuvaiheessa ovat mm. Copd, Als, tietyt sydän- ja maksasairaudet ja tietyt syöpä tilanteet . Päätöksen tekee hoitava lääkäri, jotkut itse haluavat päästä palliatiiviseen hoitoon.

Oireiden kartoitus ensin, turhat kolestroli, verenpaine, diabetes lääkkeet tarkistetaan, onko tarpeen käyttää. Ei enää aikaperusteisia seurantaa vaan jos ilmaantuu joku uusi oire, se tutkitaan ja hoidetaan mahdollisuuksien mukaan.

Käydään läpi tuen tarpeet, fyysiset, henkiset ja psyykkiset tarpeet. Nykyisten oireiden mahdollisimman hyvä hoito. Kivun lievitystä lisätään tarpeen mukaan. Keskustellaan elvytyskiellosta, jonka lääkäri päättää. Toiveista elämän loppuvaiheen hoidoista, toiveista kuolin paikasta. Ammattilaiset suosittaa mikä on parasta. Saa kuolla kotonakin ja järjestetään asiat niin, että se onnistuu myös siellä. Esim. ESAS-oirekysely lomaketta voidaan käyttää oireiden kartoittamisessa . Läheiset saavat myös erityistä huomiota tässä vaiheessa. 

On tärkeää tehdä elämän loppuvaiheen suunnitelmia. Paperiasiat kuntoon. Samoin hoitotahto. Voinnin muutoksiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota.

Monella paikkakunnalla kotisairaala toiminnassa lääkäri ja hoitaja käyvät kotona, kun kotoa poistuminen käy liian kuormittavaksi. Se toimii 24/7 Kotisairaalaan voi olla yhteydessä 24/7.

Hengenahdistusta hoidetaan mm. lisähapella, poistetaan keuhkoista nestettä, annetaan ahdistuslääkkeitä. Sädehoitoa saa tarvittaessa. Pahoinvointia ja oksentelua hoidetaan ja lääkitään. Rentoutustekniikoita opetetaan, opastetaan ruokavaliossa jne. Kivun lievitystä tärkeää lisätä tarvittaessa ja niissä on erilaisia lääkkeitä käytössä. Annettua hoitoa seurataan ja ollaan yhteyksissä puolin ja toisin.

Saattohoitopäätös tulee silloin kun on enää päivistä tai viikoista kyse. Karsitaan kaikki turhat lääkkeet pois. Palliatiivista sedaatiota voidaan antaa, jos loppuvaiheessa on sietämätöntä kipua ja oireita. Nukuttava lääke, joka lievittää kärsimystä. Se ei ole eutanasiaa eikä jouduta kuolemaa. Hyvää elämää loppuun asti.

Mitä tästä oivalsin ja opin. Monta asiaa. Ensinnäkin olen pelännyt sanaa palliatiivinen hoito. Nyt näen sen enkelin siivin tai viitta hartioilla hoitona tapahtuvana hoitona. Valmistellaan, tuetaan ja myös henkisesti sairastunutta sekä läheisiä tulevaan. 

Keskustelin tästä parin siskoni kanssa tämän luennon jälkeen. Oman läheisen kohdalla yli 20 vuotta sitten olisi ollut ehkä kyse palliatiivisesta hoidosta jos se olisi silloin ollut käytössä. Ajattelen, että palliatiivisesta hoitoa on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina palliatiivista hoitoa on kehitetty ja siitä puhutaan paljon enemmän kuin ennen. Se olisi valmistellut henkisesti tähän tapahtumaan eri tavalla meidät läheiset. Oletin myös, että läheinen itse toisen läheisen kanssa olisi päättänyt elvytyskiellosta. Nyt kun asiasta sain tietää että lääkäri sen päätöksen on tehnyt annoin anteeksi kaikille niille, joita mahdollisesti syytin tästä elvytyskiellosta. Elvyttäminen olisi tuonut vain lisää kärsimystä. Olisinko halunnut jättää hyvästit vai oliko sittenkin parempi, että läheiseni menehtyi nopeasti. Näin oli oikein. 

Toinen sisko kertoi, että hänen tuttunsa oli ollut juuri tässä palliatiivisessa hoidossa ja he kehuivat miten hyvää hoitoa se oli kaikille. Kotisairaala otti yhteyttä myös sairastuneen kuoleman jälkeen perheeseen ja kyseli vointia. Miten tärkeää onkin se, että saa tukea monin tavoin ja sitä tarjotaan monin tavoin. 

Nyt ymmärrän, miksi tämä oli minulle tärkeä luento. Sain jälleen sydämeeni rauhan menneisyyden raskaan takaan poistuessa mielestäni. Joka päivä voin oppia ja antaa anteeksi menneisyyden luuloilleni ja väärinymmärykselle.

Kuva pxapay tumisu

Kiitos järjestäjille Essy ja Marja Sarvi.

Velvollisuudet

Sunnuntai 12.4.2026 - Mervi

Pääsiäisen pyhät ovat nyt ohi. Olimme jälleen ison asian äärellä pyhien vieton suhteen. Halusin taas, että kutsutaan kaikki lapset perheineen syömään pitkien pyhien kunniaksi. Kävimme keskustelua siitä puolisoni kanssa. Hän tankkasi minulle, että teidän perheen perinteen mukaan aina haluan, että näin toimitaan ja heidän perheessä näin ei pyhien koskaan näin toimittu. 

Jouduin ristiriitaisten tunteiden äärelle. Ellemme kutsu lapsiamme kotiin pyhinä, en saa nähdä useaa perhettä yhtä aikaa kotona ja samalla siinä syötäisiin, miten selviän siitä ellei näin tapahdu? Osoittaisinko tällä tavalla, ettemme rakasta heitä? 

Velvollisuuden tunne on lapsuuden peruja. Näin meillä aina tehtiin, kokoonnuttiin vanhempien luo yhdessä viettämään aikaa ja syömään perinneruokia. Ja kun oli monta vapaata päivää peräkkäin usea perhe tavattiin ja vaihdettiin kuulumiset. Eipä me paljon muuten toisiamme nähneetkään kuin sitten muissa perhejuhlissa lasten kasvaessa esim.rippikoulu iässä ja valmistujaisissa. Olen tätä pyhien päivän perinnettä halunnut jatkaa oman perheeni kanssa.

Mutta nyt puolisoni kanssa keskusteltiin asiasta vakavasti. Olemme näin tehneet vuosikausia. Jaksammeko tätä järjestää, jaksammeko vierailuja monta päivää peräkkäin. Tarvitsen oman vessan ja en pysty heidän aikana piereskelemään ja joudun pidättämään, vatsaan koskee ja nukun huonosti, saattaisin tehdä vesiperäruiskeet ja ne valvottaa ja voinko tehdä sitä heidän aikaan. Monta kysymystä ja näkökulmaa tuotiin esille. Toisaalta toin esille myös sen, että kun harvoin pääsen minnekään niin jospa lähdetään kokonaan kotoa pois pariksi päiväksi hotelliin. 

Nukuin keskustelun jälkeen hyvät yöunet ja aamulla herättyäni kirjoitin aamusivuja. Siinä kirjoittaessani tuli älynväläys.(kannattaa muuten kokeilla.) Entä jos me mennään "vuoren" luo muttei kenenkään kotiin, mennään syömään lounasta johonkin paikkaan lähelle perhettä, istutaan ja syödään rauhassa vatsat täyteen ja saadaan keskittyä yhteen perheeseen kerrallaan. Ja tämän idean hyväksyi puolisoni ja myös lapset. He eivät kovin lampaasta välitä eivätkä mämmistäkään joten tämä oli helppoa toteuttaa. Ehkä pashani olisi kiinnostanut ainoastaan, siitä kaikki tykkäävät. 

Ja niinpä laitoimme viestiä lapsille, mikä päivä kenellekin mahdollisesti sopisi, että tultaisiin teidän lähelle lounaalle johonkin paikkaan? Ja juuri sopivasti jokainen varasi mieleisensä päivän. Perjantaina söimme puolison kanssa kaksin lammasta ja pashaa/mämmiä ja lauantaina tavattiin ensimmäinen perhe, sunnuntaina ja maanantaina seuraavat. Pääsin pois kotoa samalla "ihmistenilmoille" ja jokainen sai syödä mitä halusi. Oli erinomaiset lounaat tarjolla ja söimme kaksi tuntia ja vaihdettiin kuulumiset ihan rauhassa ruuan äärellä. Tein joka päivä vesiperäruiskeet, samalla testasin miten vatsan kanssa pärjään kun toimin näin. Sekin meni hyvin, tosin olihan se fyysisesti raskasta mutta kyllä kannatti näin tehdä. 

Kummallista, miksi epäilee rakkaudettomuutta. Velvollisuuden taakka on todella raskas kun ikää tulee. Ja jos kaikki olisivat täällä (15 henkeä) yhtä aikaa ja usealla erilainen ruokavalio, niin järjestelemisessä on jo haastetta meillä kahdella. Ehkä tämä oli erilainen rakkaudenosoitus heitä kohtaan, ehkä intiimiminpikin juuri meidän kanssa ja tunsin osallistumisessa suurta rakkauden tunnetta kaikkia kohtaan erilailla. 

Kannattaa siis kyseenalaistaa ja kuunnella puolison mielipiteitä ja ottaa haaste vastaan. Miten toimisin toisin ja kyllä alitajunta antaa siihen vastauksen kun sen haluaa vaan kuulla. 

Kuva pixapay Ryan Mc Guire

MTV 3 Huomenta Suomi ja Oodi vierailu

Tiistai 31.3.2026 - Mervi

Nyt olen "tyhjä". Outo tunne, kaksi isoa asiaa alle viikon aikana. Ponnistusta ja pinnistystä, harjoituksia ja itseensä luottamista siitä, että hyvin menee. Toden totta harjoittelu etukäteen asian tiimoilta auttaa paljon, se luo itsevarmuutta. Tiedän mistä puhun. Toinen jota lisäsin oli itsehypnoosi ja rentoutusharjoitukset sekä juuri ennen esitystä muutama syvä hengitys ja luotto, että se menee hyvin. Ensi palaute olikin, et jännittänyt eikä se näy ollenkaan. No, ei pitäisikään. Se mitä toisille opetan, sitä teen myös itse. Malli itselle ja siten myös muille. 

MTV 3 Huomenta Suomen suoraan lähetykseen osallistuminen oli turvallinen ja mielenkiintoinen kokemus. Ihmiset olivat perehtyneet asiaan ja kun sain kysymykset muutamaa päivää ennen lähetystä, tiesin mistä puhumme, mutten tiennyt mitä vastaan. Annoin tulla ajatukseni alitajunnasta ja siitä sain hyvää palautetta monilta ihmisiltä.

Jäin pohtimaan tuota tyhjää oloa. Oodissa sanoin, kun kerroin kirjastani miten vaikeaa oli se työhönpaluu sairastumisen jälkeen ja lopuksi vielä heitin ilmoille ajatuksen, etten ole yhteiskunnalle kelpaava ihminen kun jouduin jäämään sairaseläkkeelle ulosteenkarkailun vuoksi. Hesarissa sattui sitten olemaan juuri mielipide kirjoitus tästä asiasta ja laitoin sinne oman kokemukseni mielipide sivuille. En usko, että se julkaistaan. Laitan sen tänne. Mutta tulipahan kirjoitettua taas alitajunnan viestit näkyväksi, hämmästyin siitä itsekin mitä toin esille. 

Jännittämisestä

Lauantai 21.3.2026 - Mervi

Olavi Noronen on kirjoittanut kirjan Jännittäjän kirjan. Se oli todella mielenkiintoinen ja minulle hänen ajatuksensa vahvistavat yksinkertaisesti asioita, joita olen tässä vuosien varrella muutenkin oppinut. Tässä on viesti jotenkin rautalangasta taitettu, ei liian ammattimaisesti. Kerron joitain tärkeitä huomioita, jotka itselleni vahvistui.

Jännittäjä välttää tilanteita ja asioita koska tuntee olonsa epämiellyttäväksi. Hänelle voi tulla joitain oireitakin, punastumista, hikoilua, änkyttämistä tms.

Alitajuntamme/muistikone sisältää kaikki elämänhistoriaan kuuluvat merkittävät havainnot, tunteet, kokemukset, teot, elämykset, unet, mielikuvat ja ajatukset hedelmöityshetkestä lähtien. Eli elämässä tulee tilanteita, joissa reagoit tai toimit tavalla, joka ei järkevä silloin olet yhteydessä menneisyyteen. Kipeät asiat estävät tulemasta tietoisuuteen.

Se on varuillaan oloa, epäonnistumisen pelkoa. Pelätään vanhempia, ollaan hiljaa, kiusaamista kotona tai koulussa. Salaisuudet perheessä, mitä muut ajattelee. Siloteltua totuutta. Jännittäjän edessä seisovat lapsuuden ihmiset, eikä ole näin oma itsensä koska osa kehityksestä jäänyt lapsen tasolle. 

Esimerkiksi hän ottaa seuraavan tilanteen. Alitajunnassa on ikävä kokemus, vaikka äidin kuolema kun oli lapsi. Lapsi ei muista tilanteesta mitään. Todellisuudessa alitajunnassa ovat kaikki mitä lapsi koki tuosta tapahtumasta kaiken viiden aistin kautta.

Tai toinen esimerkki. Oli pieni poika, jolle isoisä oli ilkeä. Poika koki monia tunteita tuossa tilanteessa. Halun itkeä,- ilmaista pelkoa, halua lyödä, -juosta karkuun. Lapsi ei kuitenkaan tee niitä vaan tukahduttaa halunsa ja jähmettyy paikoilleen. Estää halutut toiminnot ne kumoavilla vastaenergioilla. Näin alitajuntaan jää tilanne, jonne on sitoutunut paljon energiaa. Vapaudut näistä tunteista kun suostut kohtaamaan nämä tunteet. Itket, huudat, viuhdot käsilläsi ja jaloillasi, nän voivat muutkin energiat vapautua. 

Alitajunnan puhdistaminen on tärkeää vain sille, joka haluaa elää täysinäistä, kokonaista ehjää, luonnonmukaista ja kaikista vapaata elämää. 

Tasapainoinen ihminen ei tarvitse alkoholia, tupakkaa eikä muitakaan riippuvuuksia.

Jännittäjä välttää sanaa minä. Ei uskalla mennä omiin kokemuksiinsa välttää vastuuta ja tunteita, reaktioita. Jos vastaan, olen vain tällainen, ärsytys on itsessä ei toisissa. Oma suhtautuminen tärkeää. Omat säännöt rajoittaa. Silmiin katsominen on vaikeaa ja ovat näin luopuneet monista asioista.

Tilanteet on vain kohdattava, sallii punastua, käsien vapista jne. Salaamisen lopettaminen on tärkeää ja välttämätöntä. Koska kaikille tilanteille löytyy johdonmukainen syy ja seuraus. Ymmärrät kasvuolosuhteesi, väärän kasvatuksen, kasvattajan laiminlyönnin tai torjunnan saaneen aikaan pelkosi.

Masennuksesta hän kirjoittaa. Se on itseen suunnattua aggressiota, tukahdutettu tarve ilmaista vihaa jotain kohtaan. Lääkkeet turruttavat lisää, joten hän suosittelee huutamaan, raivoamaan ja hyväksymään vihan. Vain siten saa valoa elämään. Jokin toive, tunne, tahto tai vietti on tukahdutettu. Eletty toiselle.

Pelosta: Kun ihminen pelkää pimeää, kuolemaa, arvostelua, yksin jäämistä tms. Hän torjuu samalla sisältä tulevaa kärsimystä. Se voi sijaita vatsassa, tunnet sen kouraisuna. Astu sisään tuohon lapsuudenaikaiseen kärsimykseen ja kysy mitä ajattelet tästä pelostasi. Tulet oppimaan itsestäsi paljon, eikä tarvitse enää paeta. Elämään tulee selkeyttä ja hän on voittaja monin tavoin. 

Ole rehellinen itsellesi, sanojen ja ilmeiden yhteensopivuus on oltava yhtä.

Kirjassa on mielenkiintoinen kaavio, on tilanne/tapahtuma. Mietit saako möhlätä? Jos ei saa, alat välttämään, pakenemaan, alat pelätä epäonnistumista-jännität, tulee fyysisiä oireita, tulee oireiden pelkoa ja uuden epäonnistumisen pelko, jännitys lisääntyy, samoin lisääntyy välttäminen ja pakeneminen ja tunnet voimakasta häpeää ja masennusta. 

Tai jos saa möhlätä, menet kohti, tuntuu vähemmän tai enemmän vaikealta, ymmärrät kohdatun tunteen, ymmärrät jäsentää sen omaan elämään, hyväksyt itsesi ja saat lisääntynyttä tasapainoa ja elämäniloa. 

Mieti on arjessasi möhläyskieltoja, pura ne ja vapaudu taakastasi. Ellet yksin osaa, lue tämä kirja tai hakeudu terapeutin vastaanotolle.

Lopuksi hän kirjoittaa, syöpäpotilailla on kyvyttömyys purkaa tunteitaan. Kumman valitset kahleissa kulkemisen vai siitä vapautumisen. Tosin kaikki eivät välttämättä tarvitse tunteen purkua ja silti elää tasapainoista elämää. 

Minä tarvitsin ja käytän tunteiden purkamista edelleen silloin kun tarve esiintyy. Saan olla oma itseni ja enkä pelkää enää..

enkä muuten jännittänyt suorassa MTV 3 Huomenta Suomen aamu lähetyksessä 19.3. Tosin, sitä en muista mitä siinä puhuin, mutta näin jälkikäteen katsottuna se oli ihan ok onnistuminen. Minulla oli huono yö takana vatsan takia, mutta siellä oli turvallista olla.

kuva pixapay MabelAmder-hare

Yhdistelyä kohti rakkautta

Sunnuntai 8.3.2026 - Mervi

Minulla on ollut vuodesta 2016 alkaen eräs CD-levy, jota kuuntelin muutaman kerran itsekin silloin aikoinaan ja ostin sen myös muutamalle ystävälle joululahjaksi. Se on Tom Lundbergin levy, Näin teet toiveista totta. Otin sen nyt uudestaan kuunneltavakseni ja huomasin, että tässähän on paljon ratkaisukeskeisyyttä. Olen alitajuisesti myös hakeutunut lyhytterapia koulutukseen ehkä myös tämän myötä. Luin tuohon aikaan myös Positiivareiden Aamusivuja paljon.

Voin lyhyesti kertoa mitä nyt tänään tästä oivalsin. Tämän CD-levyn saa edelleen Positiivareista tilattua eikä maksa paljoa. Siinä puhutaan SMART-kaavasta. Joka on kaiken perusta muutokseen. Määritä ensin tavoite mitä haluat elämääsi, tee se selväksi. Sitten S-seikkaperäisesti kuvaile tavoitteesi, yksityiskohtaisesti piirtämällä tai kirjoittamalla. Käytä luovuuttasi. M-mitattavissa oleva, onko se kiloja, määriä, vaatekokoa tms. A-aikaan sidottu, milloin aloitat ja milloin tavoitteen olet saavuttanut. R-realismi, aseta rima tarpeeksi korkealle, usko itseesi ja näe jo tuleva muutos. T-tosi itsellesi. Se on oma tavoite, ei kenenkään toiveesta tai halusta tehty. Ja tee tämä nimenomaan kirjoittamalla, koska vain kirjoittamalla tavoitteet ja haaveet muuttuvat tosiksi.

Hän puhui myös vastuusta, kun otat vastuuta saat valtaa. Positiivisella ihmisellä on edessään seikkailua, iloa, mahdollisuuksia ja kasvunpaikkoja. Se on uskoa tulevaan ja myönteisyys vaikuttaa elintoimintoihimme monin tavoin. Kiinnitä huomio ratkaisuihin, ei ongelmiin. Miten ratkaisen tämän asian. Siis ei mitä minulle tapahtuu vaan mitä ajattelet siitä mitä tapahtuu.Tee toisin, jos joku ei toimi enää toimintatavoissasi, ole rohkea muutoksissasi. Olet sitä mitä ajattelet. Kuvittele, sulla on lupa kuvitella hyvä tulevaisuus. Arvot ja ajankäyttö, onko ristiriita siinä. Katso kalenteriasi ja tee muutoksia arvojesi mukaisesti, ettet eläisi elämänvalheessa tai toisten toiveiden mukaisesti.

Sammakkovertaus oli hyvä. Jos sammakko pudotetaan kiehuvaan veteen se loikkaa sieltä heti pois. Mutta jos sammakko laitetaan kylmään veteen ja vettä lämmitetään hiljakseen kiehumispisteeseen, sammakko kuolee kun se rentoutuu. Esim. lääkäri terveystarkastuksessa määrää jonkun lääkityksen tai uhkaa sillä, kannattaa miettiä olisko elämäntavoissa jotain korjattavaa, ettei löydä itsensä vuosikymmeniä myöhemmin "turvonneena" ja monia sairauksia "rikkaampana".

Joskus kriisit auttavat huomaamaan arvojen merkityksen ja sysäävät henkiseen kasvuun. Tuovat myös tosiasiat esille. Kysy itseltäsi joka päivä mihin olen menossa? Olenko terveempi, onnellisempi tms? Kehitä itseäsi jatkuvasti.

Krishamurtilla jatkan..

Ole valona itsellesi. Rakkaus on myötätuntoa, tunnevoimaa, syvää tunnetta kaikkea kohtaan. Pidä vahva yhteys luontoon ettet kadota yhteyttä ihmisiin.

Rakkautta on vain silloin kun ei ole vihantunnetta, kunnianhimoa, ahneutta eikä erottelevaa toimintaa. Rakkauden puutteessa ihminen katkeroituu, hän pelkää onko vuorovaikutus ristiriitaista. Rakkaus merkitsee kaiken rakastamista. Se on mielen vapautta, herkkyyttä ja oivalluskykyä, ja sen edellytyksenä on etteivät aivot reagoi menneisyyden pohjalta vaan ovat hiljaa. Silloin sydämen valtaa joku tuoksu, jota sanotaan rakkaudeksi. Kun on rakkautta, myötätuntoa, ei ole murhetta, tuskaa ja surua.

Meillä on ajatuksia millainen pitää tai pitäisi olla. Niin kauan kun kannamme tuota taakkaa mukana emme tunne itseämme.

Pelko on aistimus. Voitko katsoa pelkoa kasvoista kasvoihin, suuntaa huomio siihen! Ajatus on vain keksinyt hölynpölyn.

Ja sitten tuohon mahdolliseen muutokseen elämässäsi vielä lisää oivalluttavaa!

Rutiinit ja tottumukset ovat jokapäiväistä elämäämme. Jos ihminen tiedostaa tottumuksensa-käden ja mielen toistuvat ylimääräiset liikkeet- Voit lopettaa ne suhteellisen helposti. Tottumuksen mekanismi vähitellen tuhoaa ja turruttaa koko tunnepuolen-se on valtavaa uneliaisuutta! Emme halua, että meitä häiritään ja juuri tämä velttous synnyttää rutiineja. Muutoksen pelko vahvistaa aivosoluja. Rutiini vakiinnutetaan itseselvyydeksi ja siitä tulee turtuneisuutta, luonnollinen asia. Tarkkaamattomuus ruokkii tottumusta ja juututaan paikoilleen. Siitä tuleekin ongelma-miten vapaudun siitä ja se johtaa ristiriitaan. Ristiriidasta tulee elämäntapa ja se hyväksytään luonnollisena. Nautinto on pysyvä tekijä-uhrataan elämä. Nautinnon ja tottumuksen ja mielihyvää tuottavan tottumuksen kieltäminen aiheuttaa tuskaa, levottomuutta ja surua-sorrutaan nautinnon ansaan. Näe tosiasiallisesti mitä tapahtuu, näe minäsi, niin ei tule tottumusta. Se on itsensä rakastamista.

"Ole joskus yksin ja jos sinulla on onnea rakkaus saattaa saapua luoksesi katsoessasi putoavaa lehteä tai yksinäistä puuta, joka kasvaa kaukana pellolla."

Mitäkö nyt tein itse. Tietysti tein Tomin harjoitteen itselleni Smart-kaavan mukaisesti. Kirjoitin omat tavoitteet ja seuraan, että muutosta tapahtuu. Selvitin myös motiivini muutokseen. Ja aina on elämässä jotain parannettavaa, pääsin mm. makeanhimosta eroon, tosin sen tein jo aiemmin toisella harjoitteella..mutta muutos on aina mahdollista kaikille, jotain täytyy aina vähentää vaikkapa TV:n katselua ja lisätä vaikka lukemista, ettei uhraa elämäänsä "turhuuteen".

Kuva pixapay gerald

Yhdistysten tuki

Torstai 26.2.2026 - Mervi

En olisi ehkä mitään ilman yhdistyksiä. Vertaisuus on huippua.

Ennen sairastumista syöpään, en oikein edes tiennyt tai ymmärtänyt eri yhdisten oloa tai merkitystä. Tänään katson heidän toimintaa arvostavasti ja ihaillen. He ovat meidän asialla ja meitä kaikkia monella tapaa tukien ja rinnalla kulkien. Yhteisöllisyys tuo myös kuuluvaisuuden tunteen, olen tässä ryhmässä ja voin vaikuttaa itseni sekä muiden elämään myönteisesti. Opin samalla itsestäni monia asioita ja voin ottaa käyttöön kokeiluun eri juttuja joista vinkataan tai opastetaan eri illoissa tai koulutuksissa lähinnä etänä.

Syöpäyhdistykset mm. Colores ry (suolistosyöpäyhdistys) ja Kymenlaakson syöpäyhdistys ovat olleet minun elämässä aivan valtavan suuren tuen ja avun antaneet. He ovat tukeneet myös minua omissä päämäärissäni monin tavoin. Aikoinaan kun sairastuin, liityin yhdistykseen jäseneksi ennen vertaistukikoulutusta. Vuosimaksulla saa paljon. Olen myös paikallisen syöpäyhdistyksen vetäjä, joten näen myös siltä kantilta tätä arvokasta työtä.

Finnilco ry:n Incotuki-hanke on meille ulosteenkarkailusta kärsiville perustettu hanke ja sen myötä tuodaan esille juuri tätä häpeällistä asiaa, joka on tuntematonta ja josta yllättävän moni kärsii yksin. n. 10% suomalaista aikuisista tästä kärsii. Ei edes perheenjäsenet tästä tiedä, koska asia on niin vaikea. Anniko ry on Finnilcon sisällä toimiva yhdistys, joka edistää ulosteenkarkailusta kärsivien elämää valtakunnallisesti. 

Olen pitänyt niitä esitelmiä viimeaikoina pääasiassa nyt ulosteenkarkailusta. Viime viikolla sain kuulla, että jos asiat eivät oikein etene sairaanhoitopiireissä lähinnä hoitotarvikeasioissa jonkun määritelmän takia, oli yksi jäsen ottanut yhteyttä eduskunnan oikeusasiamieheen.

Minäkin nyt tein niin. Tarvitsen öisin vaippaa, jotta voin nukkua karkailun takia yöni rauhassa. Olen saanut niitä tilattua aiemmin kun arvioitiin tarpeekseni kaksi vaippaa päivässä silloin alkuun. Nyt kun kerroin, että tarvitsen yhden vaipan parille yölle (haluan säästää myös luontoa, maailma hukkuu vaippoihin)niin en niitä enää saakkaan. Käyttö on liian vähäistä. Mutta on se oikeastaan epäreilua, että tarvitsen suolen tyhjennykseen tavaroita ja saan niitä tilattua silloin kun tarvitsen ja nyt en saa enää vaippaa kun en omantunnon takia halua valehdella etten tarvitse niin montaa. Tarkoitus olisi ollut niin, että niitä tulisi kolmen kuukauden välein kotiin ja sitä en halua. Eikä kaikilla meillä ole tilaa ottaa isoja pahvilaatikollista tavaraa kotiin kerralla. 

Kyse on siis periaatteesta. En häviä mitään, jos eduskunnan oikeusasiamies vastaa, että en ole oikeuttu vaippoihin, silloin tiedän miten kankea tämä systeemi on. Kaikki ihmiset eivät jaksa ajaa omaa asiaansa ja kokevat, ettei heitä muutenkaan kuunnella. Varsinkin kun on kyse tälläisesta häpeällisesta asiasta. 

Moni ihminen tässä vuosien varrella on ottanut yhteyttä suoraan minuun ulosteenkarkailusta kärsivänä ja jos sanon, että tarvitset liian vähän vaippoja, osta ne kaupasta. Se se on vasta vaikeaa. Jos pyytäisin miestäni hakemaan minulle vaippoja, en usko että hän suostuu sen puolestani tekemään tai en tiedä. 

Olen menossa Oodiin kertomaan kirjastani maaliskuulla 23.3 klo 14-16. Colores ja Inkotuki-hankkeesta ollaan mukana kertomassa heidän toiminnastaan. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan meihin kaikkiin ja juttelemaan rohkeasti kanssamme.

ps.Colores ry on luonut app-sovelluksen, jossa on tietoa suolistosyövistä. 

SUOLISTOSYÖPÄSOVELLUS Ladattavissa Appstoressa ja Googe Play -kaupassa (Android puhelimeen)

Apple Appstore: https://apps.apple.com/fi/app/darmkanker/id6446274025

Google Play: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.pierre_fabre_on cology.colorectal_cancer&hl=FI&gl=F

Inkotuki-hankkeen tärkeimmät pointit https://www.finnilco.fi/inkotuki-tietoa-ja-materiaalia, josta löytyy Ulosteenkarkailun vaikutus elämänlaatuun ja Anaali-inkontinenssi oirekysely kaavakkeet. Kannattaa tutustua!

Nyt on julkaistu YouTubeen video, jossa esiinnyin päättäjille ja ammattilaisille. Osuuteni alussa ja kesto n. 10 min. Tärkeää tietoa kokonaisuudessaan tässä esityksessä! Kannattaa katsoa.

https://www.youtube.com/watch?v=61zp5kFLkjM

Yhdessä teemme hyvää toisilleemme. Me olemme maailma ja maailma on meissä.

kuva pixapay pashi

Vertauskuva esityksissäni

Lauantai 14.2.2026 - Mervi

Olen pitänyt tässä muutaman viikon aikana useita esityksiä eri tapahtumissa. Ensimmäisessä tuin muita syöpäsairaita ja ulosteenkarkailustakin kärsiviä. Toisessa tein lyhyemmän esityksen päättäjille ja ammattilaisille ja kolmas oli kirjaesittely Lahden kirjastolla viime viikolla.

Kokemustoimija koulutuksessa saatujen oppien mukaan tein etukäteen powerpoint esitykset ja kirjoitin käsikirjoitukset. Haluan myös laittaa kuvia vahvistamaan esitykseni mielekkyyttä ja syvyyttä. Ensimmäisessä esityksessäni eräs kuva sai itsenikin liikuttumaan kun siitä kerroin kuulijoille. Toisessa esityksessä aloitin sillä liikuttavalla kuvalla ja kirjaesittelyssä kerroin heti alussa, että kuvittele millaista elämäni on tämän kuvan perusteella.

Nyt se kuva on lähtenyt mielessäni kasvamaan ja olen siitä kertonut myös muillekin vertauskuvana ja se on herättynyt mielenkiintoa ja antanut ymmärrystä monille.

Kyseessä on kuva, jossa lehmä on piikkilanka aidan takana. Kerroin, että olen maalta kotoisin, lehmätilalta ja lehmillähän on aitaus ja navetta. Oma reviiri, jossa niillä on turvallinen ja hyvä olla. Lehmät eivät pääse aidan yli, eikä ole tarkoituskaan. Kerroin, olevani kuin tuo lehmä. Minulla on sairaus, joka estää minua vapautumasta tuosta piikkilanka aidasta. Elän vähän samalla lailla, olen kodissa ja liikun pääasiassa lähimaastossa. Olen kuitenkin löytänyt keinot, joilla selviän sen aidan sisällä ja koen merkityksellisyyttä.

Kun kerroin tästä muille kirjaesittelyssä, sanoin. Jos olet ahdistunut, peloissasi tms. etkä tiedä miten pääsisit pois. Kuvittele itsesi tuonne lehmiaidan sisään. Kierrät siellä samalla lailla kehää, etkä itseksesi saa ajatuksia muuttumaan. Ahdistus ja pelko vaan lisääntyvät ja olotilasi vaan huononee. Piirit pienenee ja alat välttämään asioita tai ihmisiä koska saatat pelätä tulla vielä loukatuksi. Mutta sinulla on vapaus hypätä aidan yli, tehdä jotain muuta kun entiset toimintatavat eivät enää toimi. Ota yhteys ammattilaisiin, hae apua jotta saat uuden näkökulman asioihisi ja pääset vapauteen. 

Tajusin tässä samalla erään asian. Nyt on aivan mahtava talvi vaikka on pakkasta käydä ulkoilemassa vaikka hetken aikaa. Siellä on kaunista ja huuruiset puun oksat ovat valtavan kauniita. Jos hiihtelen järvenjäällä, hiihdän samaa latua, kierrän ympyrää. Mutta jos lähden lumikenkäilemään voin liikkua vapaasti ympäriinsä lähimetsässä, pelloilla tai järvenjäällä ja näen paljon erilaisia ihmeitä ja kauniita asioita kulkiessani. Ja varmasti näkökulmat muuttuu jo siellä asioihin. 

Mietin, suostuisitko miettimään tätä mielikuvaa, miltä elämäsi näyttää? Kierrätkö kehää vai haluatko nähdä asioita toisin? Ehkä minäkin voisin Sinua auttaa näkemään toisin? Ota rohkeasti yhteyttä. Riko rajojasi ja autan pääsemään aidan yli ja kuljen rinnallasi tukien siinä prosessissa. Kokeile, et varmasti häviä mitään.

Mielikuva auttaa myös ymmärtämään riippuvuuksien aiheuttaman "lehmiaidan", on pakko saada jne..vaikka terveys menee..ja läheiset huolissaan. Onko reilua ja ketä kohtaan?

Opetan myös rakastamaan ja arvostamaan itseä. Aloita vaikka halauksilla, kokeilepa halata itseäsi, miltä se tuntuu? Meidän on tarkoitus olla hyvinvoivia ja pitää huolta itsestä, siitä lähtee rakkaus..

Kuva pixapay ambquinn

Stumppaa/ lopeta

Tiistai 3.2.2026 - Mervi

Eräs asiakkaani sai terveydenhuollosta ehdotuksen lopettaa tupakanpolton Stumppaa tähän, vapaudu nikotiinista kirjan avulla. Hämmästelin vähän toimintamallia, mutta luin itsekin kiinnostuksesta tuota kirjaa. Se sopii kyllä kaikkiin riippuvuuksiin sovellettuna, mieti makeanhimo, alkoholi tms. Otan jälleen muutamia otteita kirjasta ja toivon, että jos lukijani saat tästä apua, kertoisit siitä myös minulle.

Miksi poltat/nuuskaat/sähkötupakoit?

Ne tarjoaa tukea, lohtua ja nautintoa. Onko oikeaa syytä tehdä niin? Nikotiini on myrkkyä ja se on päihde, ansa, orjuus eli suuri vedätys. Uskotko, että ne tuovat helpotusta, jonka tulkitset nautinnoksi?  Todellisuudessa nämä tottumukset paljastavat häpeän ja avuttomuuden jonka vallassa olet. Et siis luota älyysi, järkeesi vaan menet tunne edellä. Kyseenalaista itselle kaikki ne asiat, jotka liittyvät riippuvuuteen. Nikotiini on mentaalinen loukku ja sinulla voi olla pelko, että jäät jostain paitsi tai elämä on ankeaa. Se on nautinnon harhaa, jossa ei ole mitään hyvää.

Olet orja, addikti. Nikotiini hallitsee elämääsi, et sinä itse. Tiedosta rituaalisi.. Hyväksy, että olet riippuvainen. Päihderiippuvaiset ovat valehtelijoita, uskovat omiin valheisiinsa, mm. määrissä, ja että voivat olla käyttämättä, lopettavat ja polttavat salaa. 

Se ei auta keskittymiskykyyn, se on harhaluuloa. Se ei auta painonhallintaan, sekin on harhaluuloa ja myytti. Se lisää masennusta, itseninhoa. Valkokankaan tähdet eivät ole todellisia, ei cool. Aterian jälkeen hyvät hetket, nekin ovat vain kuvitelmaa.

Se vie hengen, ennemmin tai myöhemmin. Väität, ettet juuri sinä sairastu, mistä tiedät sen?

Pelkäätkö vieroitusoireita? Nikotiini poistuu kehosta tunnissa, 8h kuluttua olet 97% vapaa ja 3 pv kuluttua 100% vapaa siitä. Vieroitusoireet ovat lieviä, hivenen epävarma tunne. Eli 1% on kehollista ja 99% henkistä ja tahdonvoima aiheuttaa nämä tunteet, puuttuu jotain. Järjestele aivosi ajatukset uudelleen. Ne ovat vaan ajatuksia, niitä tulee ja menee. Toivota ne tervetulleeksi ja ajattele olevasi vapaa orjuudesta.

Voiko lopetuksesta seurata jotain pahaa? Siis jos alat tuntea itsesi itsevarmaksi, jolla on terveyttä, virtaa, itsetuntoa ja rahaa. Pääset myös syyllisyydestä, häpeästä ja peloistasi.

Suositteletko jonkun aloittavan, olisiko se malli lapsillesi tai muille?

Tarvitset paheen? Tietoisesti teet pahaa itsellesi, ei järkeä.

Tupakkateollisuus, lääketeollisuus tuottavat tupakoinnilla liikevoittoa yhdessä jos poltat. Heillekö syydät rahasi ja terveytesi, jotta he saavat verotuloja kustannuksellasi? 

Oikeus polttaa? Vertailua toisiin ja toisten terveyteen, mutta juuri sinä voit sairastua vakavasti. Dopamiinitasot nousee? Halaa itseäsi tai toisia, siinä ei tee kenellekään pahaa.

Tahdonvoimalla et pääse irti orjuudesta, korvikkeet ovat tuhoon tuomittuja. Tarvitset uskoa tuhotaksesi vihollisen. Nikotiininhimo katoaa silloin kun itse haluat. Kun himo iskee, pidä paussi, vedä syvään henkeä ja sysää tunne sivuun aivan kuin se olisi hahtuva olkapäällä, joten rentoudu ja astu vapauteen orjuudesta, vankilastasi. Vanno, ettet enää päästä tuota ainetta kehoosi. Hyväksy ontto olo ja löydä sisäinen rauha. Äläkä epäile päätöstäsi. Ystävät eivät saa muuttaa mieltäsi, jos he itse ovat koukussa, he haluavat, että retkahdat. Yksikin tupakka vie sinut samaan tuhoon uudestaan.

Kirjan lopussa oli vielä viimeiset henkoset ja hyvästit riippuvuudelle. Saat vapauden ja olet ei-riippuvainen, päässyt orjuudesta, jota kaikki haluavat olla.

Etkä enää koskaan haise pahalle, ei vaatteet, hiukset. Suu on raikas. Suuteleminen on vastapuolen kanssa miellyttävämpää.

Valitse rakkaus ja anna anteeksi kehollesi ja mielellesi kaikki kaltoinkohtelu, jota riippuvuus on aiheuttanut itselle ja toisille. 

Kuva pixapay, RamiRamli

Hammasongelma

Sunnuntai 25.1.2026 - Mervi

Olisko ollut reilu vuosi sitten kun huomasin suussa hampaan vieressä takana pienen patin ja sieltä tuli puristaessa hieman märkää ja verta. Soitin terveyskeskukseen ja pääsin nuoren naishammaslääkärin vastaanotolle. Hän otti kuvan hampaasta ja sanoi, että hampaassa on tulehdus ja se pitää joko juurihoitaa tai poistaa kokonaan. Minulta on yksi hammas poistettu saman syyn vuoksi jo aiemmin ja joten ehdotin, etteikö sitä voisi jotenkin yrittää pelastaa ettei tärkeää purentahammasta nyt otettaisikaan pois. Hän harkitsi asiaa ja sanoi lopulta, että yritetään, hän laittaa minulle lähetteen erikoishammaslääkärille juurihoitoon ja pyysi varautumaan kuitenkin hampaan poistoon. Hän itse jo aloitti hampaan hoidon siltä istumalta ja jäin odottamaan erikoishammaslääkärille pääsyä. Kuitenkin sillä varalta, jos hampaaseen tulee kipua tai mätää vuotaa edelleen joutuisin varaamaan uuden ajan hänelle ja siinäkin tapauksessa hammas poistetaan. 

Meni muutama kuukausi. Minähän teen viikottain useita harjoituksia itselleni, jotta pysyisin terveenä. Loin ajatuksiani myös hampaaseeni ja ajattelin, että se tulee pysymään paikallaan ja se hoidetaan kuntoon. 

Pääsin erikoishammaslääkärin vastaanotolle. Hän kuvasi hampaan uudelleen, epäili ensin juurihoidon onnistumista mutta kun aika oli varattu jo sitä varten hän aloitti juurihoidon. Näin screeniltä hänen askarteluaan suussani. Hän käytti mikroskooppia apunaan, se oli mielenkiintoista katseltavaa. Tietysti rauhoitin ja rentoutuin itseäni moneen kertaan siinä makuulla ollessani, että selviän hyvin hoidosta. Hammaslääkäri antoi sitten lopuksi uuden ajan kuukausien päähän ja palasin vastaanotolle kertoen, ettei mitään oireita ole ollut, kaikki on hyvin. Hän teki hoidon vielä toistamiseen ja sitten varattiin aika jo paljon pitemmälle kontrolliin.

Kävin tällä viikolla kontrollissa. Hammas voi hyvin, se saatiin pelastettua. Ja hämmästyin kun hän mainitsi siitä patista ja kysyi onko sitä vielä tuntunut. Olin unohtanut sen kokonaan, joten nyt keväällä hän valmistaa hampaan päälle vielä kruunun, että se kestää eikä siihen tule lohkeamisvammoja, joita näin iän myöten silloin tällöin tulee.

Olen todella kiitollinen siitä, että minua kuunneltiin, tulin kuulluksi. Kiitos sille nuorella naishammaslääkärille, joka otti minut vastaan myötätuntoisesti. Olisinhan toki päässyt paljon halvemmalla, jos hammas olisi poistettu, mutta pidin tärkeänä myös nähdä että on toinenkin vaihtoehto. Hoitoon pääsin kuitenkin ihan terveyskeskukseen ja hyvin asiani hoidettiin. 

Eli haluan myös sanoa tällä tarinalla, että kyllä meidän mielipide otetaan vastaan eikä aina tarvitse mennä helpoimman mukaan. Sitten ne ajatukseni, joita loin hampaani suhteen, toteutuivat kuten halusinkin. Ne ajatukset, muista ylläpitää hyviä ajatuksia, koska alitajunta kuulee kaiken.

Kuva pixapy jarmoluk

Krishnamurti, filosofin ajatuksia

Maanantai 12.1.2026 - Mervi

Enpä ole vieläkään täysin toipunut taudista, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. Täytyi välillä kokea tämäkin kokemus elämässä.

Luin silloin kun jaksoin lukea jotain. Antti Pietiäisen kirjasta sain vinkin lukea henkistä opettajaa Krishnamurtia, jonka ajatus maailmasta ja elämästä on aivan eri tasolla kuin mitä olen aiemmin lukenut mistään. Hän on myös innoittanut Dalai lamaa ja monia muita ajatuksillaan.

Joitain ajatuksia tuon tässä nyt esille kirjasta Avaimena vapaus. Kirja kertoo peloista, sen synnyistä, lapsista, asenteistamme, uskomuksista jne.

Mielen tehtävä on oppiminen ja tutkiminen siten, että ajattelemme selkeästi ja terveesti harhoista vapaina ja että lähtökohtana on tosiasiat eivätkä ihanteet ja uskomukset.

Oppiminen merkitsee syvää kiinnostusta oivaltamiseen ja rakkautta jonkin tekemiseen tuon jonkin itsensä vuoksi eikä siihen sisälly pakkoa.

Vertailu saa aikaan pettymystä ja yllyttää kadehtimaan-kilpailemaan, se voi estää oppimisen ja synnyttää pelkoa. Se estää katsomasta täydesti, jos vertaat, arvostelet. Vertaaminen toiseen on kaikessa tuhon tie.

Kunnianhimo synnyttää pelkoa, tulla joksikin, enemmän rahaa, omaisuutta. Pelkää olla se joka on ja kätkee samalla sisäisen tyhjyyden, tunteensa. Siitä tulee palvemiskeino, taistelua toisia vastaan. Kunnianhimoiset eivät tunnista rakkautta.

Kuri on rajoittava tekijä, joka pakottaa mielen liikkumaan jonkin tietyn ajatusjärjestelmän tai uskomusten puitteissa. Kuri panee alistumaan auktoriteettiin. Lapselle täytyy selittää kaikki, jos kiellät, perustele miksi teet niin.

Arvosanojen antaminen lapselle on ihmisarvoa alentavaa, hän sanoo. Lapsen luonnollinen uteliaisuus oppimisentarve ilmenee alusta alkaen, siihen on vain kannustettava turvallisessa ympäristössä. Opettajan pitäisi sanoa aina lapselle, että ole oma itsesi, otetaan selvää mistä olet kiinnostunut, mitä kykyjä sinussa piilee.

Hienotunteisuus on käytöstä kaikkia ihmisiä kohtaan, myös eläimiä ja kasveja kohtaan ja se heijastuu myös ihmisen puheessa.

Mielen piilotajunta on elinvoimainen ja kaikki vaikuttaa, uskonto, symbolit, rituaalit ym. Mielen pintakerros ottaa vihjeitä unien välityksellä ja tajuinen mieli askartelee välittömän ja rajoitetun nykyisyyden parissa. Näiden välillä ei saisi olla ristiriitaa, muuten kärsimys on jatkuvaa. Kun piilotajunta ymmärretään, elämä on totaallista, ristiriita vaihtuvinen iloineen ja suruineen lakkaa. Sieltä syntyy autuus kun rajoitusten taakse on päästy piilotajunnan myötä.

(Tämä kohta oli hienoa lukea juuri siksi kun olen työskennellyt hypnoosiharjoitteiden ja unien tutkimisen myötä tätä piilotajuntaa jo vuosia )

Pelot ovat oivalluskyvyn esteenä. Mietitään paljon mitä muut ajattelevat, pelätään arvostelua, rangaistusta, epäonnistumista. Täytyisi ymmärtää pelon syyt. Samoin aloitekyky tuhoutuu kun pelkää. Myös jäljittely/takertuminen läheisiin tuhoaa aloitekyvyn.

Jos elät tapoihin takertuneena, olet jäljittelevä kone. Tapa on toistamista, tekemistä ajattelemattomasti yhä uudelleen ja näin kehität itsellesi muurin ympärillesi, et ole vapaa pelosta vaan muurin sisälläkin eläminen saa pelkäämään. Riippuvuus on pelkoa, ei rakkautta itseä kohtaan.

Pelko tuhoaa herkkyyden. Herkkyys on tuntemista, vaikutteiden vastaanottomista, myötätuntoa kärsiviä kohtaan. Se on hellyyttä kaiken ympärillä olevan tiedostamista. 

Pelko luo harhoja ja ongelmia. Se vääristää toimintaa, ajatuksia ja tekee elämäntavat kieroiksi, rakentaa esteitä ihmisten välille ja tuhoaa rakkauden. Jos pelkäät kärsimystäsi et ymmärrä sitä.

Pelko saa alkunsa kun meidät jätetään yksin, tunnemme yksinäisyyttä, turvattomuutta, epävarmuutta.

Saatat hakea turvaa aatteista, Jumalasta, ulkoisilta omistussuhteista, uskomuksista. Silloin kun olemme riippuvaisia jostain, ilmaantuu pelko ja siellä missä on pelkoa siellä ei ole rakkautta. Kun pelätään ollaan sokeita ja paetaan.

Kun olemme hämmentyneitä ja kysytään neuvoa "auktoriteetilta" esim.vanhemmilta, miten jossain asiassa toimisin, silloin auktoriteetti saa vallan meihin.

Kaunaa kantaessasi, vihatessasi toista ihmistä vahingoitat sillä itseäsi enemmän kuin vastenmielisyyden kohdetta. Tunne jäytää sisäisen haavan tavoin.

Syvenny pelkoosi. Kohtaa pelkosi. Ota selvää asioista, kyseenalaista. Ole toisenlainen, omanlainen. Ole vapaa oivaltamaan, ole valmis epäilemään, tutkimaan ja löytämään. Kapinoi sidonnaisuuksista, jos "isä" oli jotain ja sinut määrätään johonkin, menetät vapautesi omaan elämään. Vapaus on mahdollinen silloin kun olet pystyvä, aloitekykyinen, ajattelet itsenäisesti, et pelkää mitä joku sanoo ja haluat itse oivaltaa mikä on totta.

Tutki mikä on päämääräsi elämässäsi. Jos pystyt tutkimaan ristiriitojasi, kilvoitteluasi, tuskiasi, turhamaisuuttasi, kunnianhimoasi, toiveitasi ja pelkojasi samalla selvität ne, ohitat ja ylität ne. Silloin oivallat!

Rakkauden oivaltaminen on mahdollista sillä edellytyksellä että olemme tietoisia siitä millä tavoin suhtaudumme toisiin ihmisiin, miten katson puita, eläimiä, vierasta ja nälkäistä. 

Hän pyysi vielä pohtimaan sanoja elämä, velvollisuus, vastuu ja Jumala. Mitä sisältyy niiden sanojen taakse omassa elämässäsi?

Ja vielä uskonnosta. Se ei aiheuta erottelemista. Ympäröivä yhteiskunta, kulttuuri juurruuttaa mieleen uskomuksia, pelkoja, harhaluuloja, jota sanomme uskonnoksi. Uskonto on sidonnaisuuden tulos. Uskonnollisuuteen taipuvaiset ihmiset tavoittelevat yksinkertaisuuden ilmentymää, mutta sisäisesti he ovat sekasortoisia, hämmentyneitä, lukemattomien kaipausten, pyyteitten, tiedon kuormittamia, jossa elämimen ja kokeminen pelottaa heitä. Uskonnollinen mieli ei ole vertaileva, se näkee ja ymmärtää tosiallisen täydellisen merkityksen. Silloin kun ymmärrät mikä on todellista tietää, mikä on todellinen uskonto, silloin tiedät mitä Jumala on.

Ajattelu yksinkertaisesti ja välittömästi auttaa löytämään todellisen totuuden, toden. Se mieli on luova.

Me olemme maailma, ja kun me muutumme, maailma muuttuu.

Tässä kirjoittamalla tästä myös itse joudun pohtimaan vielä monia asioita elämästä ja kuolemastakin. Lukeminen kannattaa vaikka Krishnamurti sanoikin kirjassaan ettei luotettaisi guruihin ja kirjoissa luettuun sisältöön täytenä totuutena aina itselle, mutta ajattelemisen aihetta hän kuitenkin sai ja se tässä onkin mahtavaa.

Kuva pixapay, gerald

Loppuvuosi ja uusi vuosi

Keskiviikko 31.12.2025 - Mervi

Kirjoitan lyhyesti tänään uudenvuoden aattona. Joulu meni ihanasti perheen kesken, mutta sain jostain infektio taudin ja olen joulunpyhien jälkeen ollut todella sairas ja olo ollut kurja ja epätoivoinen. En ole jaksanut mitään! Maannut vaan eri sängyissä lähes istuvassa asennossa ja yskinyt paljon, pää on ollut täynnä limaa ja se ärsyttänyt, kuume sahannut edestakaisin ja söin jo mielestäni liikaa kipulääkkeitäkin. Kotona ollut hattu päässä, käyttänyt kaikki mahdolliset hoitokeinot, joita olen ennenkin käyttänyt. Pulloon puhallukset, kaurapussi rinnalle lämpimänä, juonut lämmintä mehua, käyttänyt vickiä rintaan, juonut sipulimaitoa, huuhdellut nenää suolavedellä tai apteekin tuotteilla, kurlannut kurkkua ja kun lopulta ei sipulirengas nenällä talouspaperin sisällä haissut tai auttanut yhtään, päätin että otan yhteyden terveydenhuoltoon, digiklinikkaan. Siellä oli vastassa ensin oirekysely ja sitten sain yhteyden hoitajaan, lukiessaan vastauksiani esittämiinsä kysymyksiinsä hän tarjosi hoitajalle aikaa terveyskeskukseen. Otin sen vastaan ilolla ja puolisoni lähti kuskiksi, en olisi jaksanut autoa ajaa metriäkään.

Hoitaja tutki tarkasti, otti cpr ja happisaturaation, tutki poskiontelot ultraäänellä. Sanoi, menet lääkäriin crp on 80 ja hänen kuullessa keuhkoista kuuluu jotain epämääräistä. Odotin käytävällä kuumeisena yli tunnin, itkinkin käytävällä monta kertaa ja lohdutin itseäni halaten. Siellä oli muitakin kun minä. Pääsin lääkärille, hän määräsi keuhkokuviin. Sanoin, eihän mulla voi olla keuhkokuumetta koska otin siihen rokotteen.Tulin kuvista ja lääkäri sanoi, että on keuhkokuume, se on toisen viruksen aiheuttama kuin se johon olin rokotteen saanut. En halunnut uskoa sitä ensin. Sain antibioottilääkityksen ja kipulääkkeitä käyttöön reilummin. Yksi yö takana lääkityksen aloituksesta ja olo jo hieman parempi.

Mutta mietin, miksi sairastuin. Sitä on hyvä myös pohtia. Siinä oli muutamia menoja ennen joulua ja jouduin tyhjentämään suoltani parin päivän välein. Ja kun ne valvottavat aina kipujen takia, immuunijärjestelmäni ei ole loistavassa kunnossa valvomisen ja rasituksen vuoksi, herkistyn herkästi liikkeellä oleville viruksille ja mahdollisesti veto eräässä tapahtumassa lisäsi riskiä sairastumiseeni. Muutapa ei tarvita. Tiedostan kyllä tämän riskin aina, mutta miten toimin taas oppiakseni tästä jotain. Vältän menoja edelleen, harkitsen tarkasti..alan käyttämään maskia tarvittaessa, pesen käsiä useammin ja käytän desinfiointiainetta ahkerammin. 

Nyt tästä paranen päivä päivältä enemmän ja enemmän. Mutta keuhkokuume aiheuttaa rajoituksia elämään, ei saa tehdä mitään rasittavaa, juuri kun tuli ensi lumi maahan. Mutta täytyy hyväksyä, ehdin kyllä niitä tehdä vielä monta kertaa. Nyt toivun tästä rauhassa ja suuntaan ajatukset uuteen vuoteen. Uusia asioita on tulossa, verkkoja on jälleen "vesissä" ja ei sitä tiedä mistä jälleen itsensä löytää. Kirjaa markkinoin nyt instassakin ja rohkenen tehdä varmasti muutakin. Katse tulevaan ja unelmia täytyy myös olla aina, joita kohti voi mennä..nyt vielä lepään ja toivotan kaikille rakkaille lukijoilleni

OIKEIN PALJON KAIKKEA HYVÄÄ UUDELLE TULEVALLE VUODELLE 2026

kuva pixapay DeltaWorks

Palautteita rentoutuksista

Lauantai 20.12.2025 - Mervi

Yhdistysten kanssa toimiessani ja tehdessäni etärentoutusta haluan palautetta myös itselleni. Yhdistykset tarvitsevat sitä myös vahvistaakseen sillä toimintaansa saadakseen rahoitusta toimintaansa.

Laitan tässä palautteita, jotka ovat vahvistaneet työtäni tukiessani syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Sitä on arvostettu, että itse olen kokenut syövän ja ymmärrän monia asioita syvemmin ja tuon tukea sitä kautta muillekin.

Mervin kokemus, viisaus ja todella rauhoittava ääni herättävät täyden luottamuksen. Hän on itse vahvasti läsnä rentoutushetkissä ja tulee tunne, että hän todella haluaa antaa meille kuulijoille ja kanssakulkijoille apua ja helpotusta.

Mervin paneutuminen rentoukseen, hänen etukäteissuunnittelu ja rentoutuksen vaihtelevuus eri kerroilla.

Voimaannuttanut koko neljän vuoden ajan. Odotan joka kerta rentoutusta ja osallistun mahdollisuuksien mukaan.

Pystyin hyvin rentoutumaan ja sen jälkeen oli koko illan ihana olo Lempeys Mervi on hyvää näissä rentoutuksissa.

Miellyttävä ääni, kyky ymmärtää osallistujien tunteita ja haasteita. Liikuntatunnit ovat hyviä: Mutta rentoutukset ovat ihan timanttia. Näitä ei oikein muualla ole, ja nämä tekevät niin hyvää kaikille. Ihanaa että tälläisiä pidetään, näillä vahvistetaan ihmisten voimavaroja, kun syöpä koettelee. Saa olla kotona omana itsenään.

Loistava ohjaaja. Tunne,että tuli kohdatuksi,vaikka olikin etäyhteys. Ohjaajan puhetapa teki rentoutuksesta täydellisen. Selkeät ohjeet, vaihtelevat ohjelmat, ihana saada rentoutua ja levätä. Lisäksi ohjaajan antamat erityisvinkit, että voi tehdä niitä muulloinkin.

Mukavan rauhallinen ääni vetäjällä.

Ammattimainen ohjaaja Vetäjä on e-rit-täin rauhallinen ja rentoutus on ollut taattua: nukahdin 2 tunnilla. 

Kaikki oli hyvää,ohjaaja on ihana Ohjaajat sekä mahdollisuus osallistua kotoa käsin.

Etäliikunta- ja rentoutus ovat auttaneet jaksamaan ja parantaneet elämänlaatuani monella tavalla. Lämmin kiitos!

Rentoutuksessa tahti on/oli rauhallinen mahdollistaen todellakin syvän rentoutuksen. Ohjaajan ääni ja artikulointi hyvä sekä rauhoittava sekä kuva ympäristökin aloituksessa/ lopetuksessa myös sisältöä tukeva.

Ystävällinen keskustelu lopuksi heti palautteen antamiseksi ko. tunnin aiheesta ja onnistumisesta. rauhallisuus ja monipuolisuus. Tulee osallistuttua,kun asun syrjässä ,eikä mahdollisuutta etenkään talvella lähteä kodin ulkopuolelle.

Hetki itselleni ja oppia taito rentoutus.

Mukava saada rentoutus harjoitus livenä ja ajatellen tätä ryhmää juuri.Tavoitteet osallistujilla sama kun vetäjällä koska syöpä on koettu.

Mukava hetki ja erilainen ja tunnit eivät ole samanlaisia koskaan! Tuo piristystä tähän syövän jälkeiseen apeuteen ja auttaa sen voittamisessa ja palaamista lähes normaaliin arkeen! Hyvä ohjaaja. Ja oma rauha kotona. Voi osallistua kotona.

Ohjaajan ohjaus ja ääni mahdollistavat rentoutumisen hyvin. Kiireettömyys ja rauhallisuus Vaihtuvat rentoutukset. Rentouttajan ääni jo rentouttaa.

Mervi Kaartoaho miellyttävä ja rentoutustekniikoihin hyvin perehtynyt tunnin vetäjä. Yritän aina, kun tunti on osallistua jatkossakin. Itse rentoutuminen ehdottomasta, vaikka se ei aina ihan helppoa olekaan

Ohjaaja, ohjaajan ääni, selkeys, mahdollistetaan eri tapoja rentoutua

Ihanan lempeä ja lämmin ohjaus ja harjoitteet. Aivan mahtava kokemus! Luotettavan tiedon saanti henkilöltä jolla on samoja kokemuksia kuin itselläni.

Osallistujat olivat nyt lähes koko Suomesta, muutama maakunta puuttui. Syöpä sairastuneet ovat olleet enimmäkseen rintasyöpään sairastuneita mutta laajasti myös muitakin. Lisäksi toivottiin, että harjoituksia olisi useammin tai ajankohta olisi myöhäisempi sekä äänitettä myöhempää kuuntelua varten. Tämä viimeinen toive on vielä harkinnassa. Haluan olla läsnä vain siinä hetkessä. Youtubesta harjoituksia löytyy vaihtelun saamiseksi paljon lisää. Mutta, en sulje pois..

Sydämellinen kiitos kaikille palautteiden antajille. Tästä on hyvä jatkaa tammikuussa. Ilmoittautuminen löytyy Kaikki syövästä sivuilta etäliikunnat tai Colores ry sekä Kymenlaakson syöpäyhdistysten sivuilta.

Lopuksi haluan toivottaa lukijoilleni Oikein Rauhallista Joulun aikaa.

Lämpimin halauksin Mervi 

Tunteisiin..

Keskiviikko 10.12.2025 - Mervi

Kävelylenkeillä joskus haen Youtubesta jotain "terapeuttien" tekemiä podcast-haastatteluja. Ja kerran satuin kuuntelemaan sellaisen ohjelman, jossa puhuttiin sukujen ja perheiden välisestä dynamikasta, konstellaatiosta ja tunteista. Eräässä ohjelmassa oli haastateltava henkilö, joka puhui Antti Pietiäisen kirjasta Tunne, antitunne, perimä.

Lainasin kirjan. Toisaalta uusi maailma avautui kokonaan eri näkökulmasta. Toisaalta itse olin kokenut nuo tunteet elämässäni sairauteni ja henkisen kasvun tiellä ja niistä kirjassanikin kirjoitan, mutten tätä hänen luomaansa "kaavan" olemassa olosta tiennyt mitään. Jotain otan tässä nyt esille. Eli lyhykäisyydessään..

Hän sanoo, että järki asuu päässä, mutta tunteet koko kehossa. Mitä kauemmas pakenemme kiellettyjä tunteita, pelkoa, vihaa, syyllisyyttä ja häpeää sitä riippuvaisemmaksi tulemme jostain muusta. Tunteiden kieltämisestä syntynyttä tilaa kutsutaan antitunteiksi. Ne varastoituvat kehon muistiin, sieltä ne pitää palauttaa takaisin mieleen ja kohdata. Tunteiden kohtaaminen on aitoa kohtaamista. Omantunnon mukainen toiminta mahdollistaa aidot tunteet. Tunteet ohjaavat meitä, ne ovat ystäviä.

Järjen strategia johtaa tunteiden salaamiseen ja kulissien ylläpitoon ja näin tunneperimä siirtyy seuraavalle sukupolvelle käsiteltäväksi. Järki johtaa harhaan, kontrolloimaan ja hallitsemaan tunteita, itseämme ja muita. Järki-ihmisen mielestä järkeen voi luottaa, tunteisiin ei, koska ne ovat pelottavia. Hän suorittaa ja saavutukset ovat tärkeitä kuten myös raha ja maine. 

Tunne on sisäinen kokemus, joka on kehollinen ja sillä on aina joku kohde.

Hän puhuu antitunteista, joka on järkeen perustuvan kiellon synnyttämä tila ja toimintamalli, joka on lukkiutunut kehoon, tunnemuistiin ja voi aiheuttaa sairauksia. Antitunteessa ihminen ei suostu kohtaamaan tunnetta vaan torjuu sen tai ei tunnista sitä. Antitunne syntyy kun tunnetta yritetään hallita ja estää järjen avulla, estetään esimerkiksi tunnemyrskyt.

Pelon antitunne on ylipelkääminen eli arkuus tai alipelkääminen eli uhkarohkeus. Pelon tunneräjähdys on paniikki ja kauhu. Se syntyy, kun lapselta puuttuu perusturva, lasta ei ole toivottu/haluttu tai hänet on hylätty. Peloista syvin on kuolemanpelko, suurin hylätyksi tulemisen pelko. Kysy itseltäsi miksi pelkään, mikä on pelon luonne, mistä se on peräisin? Mene kohti pelkoasi.

Viha, itsenäistymistä ja erottautumista estetty nuorena, lapsena. Tottelemattomuuta, kahlittu ja kielletty kokemasta sitä. Antitunteina, kiltteys ja katkeruus. Kiltti ei osaa sanoa ei, alistuu, vetäytyy, masentuu tai addiktoituu johonkin. Alistetuksi tuleminen tulee suvusta. Auktroriteetti on kieltänyt vihan, samalla he kieltävät vapauden ja kehityksen joten ihminen rappeutuu. Purettava mm.vihakirjeillä, ei lähetä. Tunnista viha, kohtaa se jotta voit antaa anteeksi.

Syyllisyys syntyy olemisesta tai toimimisesta vanhempien toiveiden mukaisesti ja tahdon vastaisesti. Tai on syntynyt vääräksi sukupuoleksi tai ei ole haluttu lapsi. Hänestä tulee taakankantaja, huolehtija yrittää olla täydellinen. Ylihuolehtiva äiti riistää lapsen itsenäisyyden ja alistaa hänet, lapsi menettää vapauden olla oma itsensä. 

Häpeä paljastuu syyllisyyden alta. Häpeälliset asiat ovat arimpia, intiimeitä asioita. Mm. seksuaalisuus, alastomuus, mielisairaus, rikollisuus, lasten hyväksi käyttö, syrjähyppy, avioero, itsemurha. Järki ihminen salaa ja peittää kulisseilla, suvun ja oman maineensa, omaisuudella, suorituksilla kohti täydellisyyttä. Tulee perimässä. Salassa pitäminen on velvollisuus. TAI on häpeämätön tai enkeli.  Ujous liittyy häpeään.

Kun tunnistat tunteesi voit tehdä tunnehypyn, kohti syvempiä tunteita.

Anteeksianto, ensimmäinen syvempi tunne. Omantunnon tarve ja vapautua tuntemaan itsensä. Ellet suostu anteeksiantoon, pakenet tai takerrut tunteisiin. Paadut ja pakenet päihteisiin, uskontoon, huuhaan, oppijärjestelmään. Täytät tyhjyyttä. Uutta ei voi syntyä ellei suostu anteeksiantoon. Rehellisyys ja anteeksianto synnyttävät rauhan ja uuden mahdollisuuden. Anteeksianto vapauttaa parantumaan.

Rakkaus, kykyä iloita siitä että on olemassa, on mahdollisuus antamiseen ja ottamiseen. Vastakohtana eli antitunteena, välinpitämättömyys itseä ja muita kohtaan. On kyettävä ensin rakastamaan itseään kyetäkseen rakastamaan muita. Uhrautuja toisten puolesta haluaa nousta sisäiseksi sankariksi ja taustalla voi olla vaikea lapsuuden trauma, ei ole tullut kuulluksi eikä ole saanut rakkautta, väkivallan tai hyväksikäytön uhri. Voi olla pelottava ihminen, hylkää ettei tule hylätyksi. Egoismia myös.

Totuus, omatunto itsessään, kyky tietää hyvä ja paha. Minä olen tila. Onni ja rauha. Totuus on tunne joka liittyy viisauteen ja viisaus yhdistää tiedon ja elämänkokemuksen tunteeseen. Se ei jätä mitään katkeruutta jälkeensä. Kaikki tunteet on kohdattava jotta pääsee tähän tunteeseen. Antitunteena, henkinen siperia, elämänvalhetta, kuppikuntia muut eivät yhtä hyviä kuin me. Vaatii nöyryyttä hyväksyä vain tämä yksi elämä.

Eli lyhykäisyydessään järki-ihminen on vieraantunut tunteistaan, voit olla joko tunteiden ja itsesi kohtaaja tai itsesi kieltäjä. Kun olet itsesi ystävä et välitä mitä muut sanovat. Samalla maailmakin muuttuu myönteisemmäksi. Kohti tunteita, suosittelen. 

Laitankin tähän Youtube videopätkän, jossa itse luen kirjassani esiintyvän runon, jonka olen itse kirjoittanut pelon tunteesta. 

https://www.youtube.com/shorts/rNwejEZJIGE

kuva pixpay elisariva

Kohti pelkoa

Sunnuntai 30.11.2025 - Mervi

Kuten edellisessä blogitekstissäni kerroin, olen ollut mukana digikurssilla ja elämääni on avautunut ihan uusi maailma. Oma runoni kirjasta on otettu tämän myötä käyttöön myös itselleni ihan arkeenkin. 

Maailmassa on paljon vaaroja, joista vanhempamme ovat meitä varoittaneet..suosittelen menemään pelkoa kohti sillä siten olet rohkea ja voittaja.

Pelottelulla ehkä halutaan suojella ja sillä myös selitetään sen olevan tapa osoittaa rakkautta, ettei mitään pahaa tapahtuisi. Sekö on oikeaa elämää? Ellet ota missään riskiä, et voi oppia, et voi kokea onnistumisen ja rohkeuden tunnetta. On aivan uskomatonta miten iso merkitys jonkun asian yhteensattumat voivat nivoutua yhteen. Voit toki epäonnistuakin, mutta siitä pitää ottaa opiksi.

Kerron tästä kokemuksesta, miten itselle kävi ja miten tämä oivallus syntyi.

Olen pitänyt muutaman luennon nyt kirjastossa kirjastani. Olen heti alussa halunnut lukea juuri tämän oman runoni, joka on kirjassa. Tarkoituksena on ollut kertoa syöpä ym sairauteen liittyvänä, että myös itse voi ottaa vastuuta hoidon onnistumisesta. On uskallettava kertoa hoitohenkilökunnalle rehellisesti tuntemuksistaan ja kokemuksistaan, kivuistaan ja tunteistaan. Koska ei hoitoon liittyvät ammattilaiset kaikkea tiedä miten ihmiset kokevat nämä tapahtumat. Ja kun uskallat kertoa, voit saada apua erilailla ja sulle tarjotaan myös muita vaihtoehtoja ja tukea muualtakin. Eli jos hyväksyt kaiken ja kärsit itsekseksi tai perheesi kanssa, jäät uhriksi. Siinä tulee malli sitten perheelle, ettei voi vaivata henkilökuntaa koska he ovat niin kiireisiä. Mutta minun viesti runossani on nimenomaan se, että arvosta ja rakasta itseäsi niin paljon että pyydät apua ja tukea kaikin tavoin, koska henkilökunta haluaa auttaa ja me jokainen ollaan arvokkaita yksilöitä, ei taakkoja. 

Tämä digikoulutus on rohkaissut minua tekemään ja oppimaan. Olen ottanut tekoälyn kanssa ensimmäiset askeleeni ja siitä on ollut jo apuakin. Sekin auttaa oppimaan, sekin ohjaa tekemään uusin tavoin asioita. Olen halunnut oppia vahvistamaan omia taitojani ja kouluttajani on sitten opettanut juuri sitä mitä olen halunnut. Harjoittelen kotona ja koen valtavan suuria onnistumisen ja ilon tunteita. Olen rohkea ja otan riskejä ja opin! Olen halunnut ruveta markkinoimaan kirjaani instagramissa ja eilen laitoimme kuvaamamme videon Youtubeenkin. Nämähän ovat vasta ensi askeleita ja opettelen nyt näitä asioita itseksekseni lisää.

Kouluttajanikin on ollut innoissaan ja iloinen, että harjoittelen. Olen ahkera oppilas, sitä paitsi hän on nyt mun tukikin tässä. Eli en ole yksin ja kun kurssi loppuu voin ehkä olla yhteyksissä uudelleenkin, uskon niin. Sitäpaitsi hän on haastanut minua myös kokeilemaan miten vatsan kanssa pärjään näillä reissuilla. Tosin, yhdistän muitakin menoja samalle päivälle etten rasita kehoani liikaa.

Niin mitä on sitten peloteltu ja mitä olen oppinut pelkäämään. Arvostelua.

Kun nyt kirjaani ovat useat ihmiset ja varsinkin miehet lukeneet useaan kertaan ja jopa antaneet palautetta siitä miten olen ollut rohkea kirjoittaessani sairaudestani ja selviytymisestäni niin avoimesti. Miesten palaute on ollut uskomattoman koskettavaa ja liikuttavaa. He oppivat tunnistamaan tunteita ja uskaltavat ottaa käyttöön uusia toimintamallejakin, ehkä. Useat naiset ovat samaistuneet kokemuksiini ja sitä on hämmästelty miten paljon olen opiskellut ja halunnut oppia ja ymmärtää koko ajan lisää itsestäni ja muista.

Laitan tähän samalla erään lääkärin palautteen, joka on arvokas siksikin, että hän jos kuka osaa ohjata tämän kirjan pariin myös ammattilaisia. 

Kirjasi on pysäyttävä ja vaikuttava. Selasin sen ensin ja luin sen
sitten kaikessa rauhassa. 

Teos tarjoaa henkistä tukea ja käytännön neuvoja syöpäpotilaiden lisäksi
myös muista vakavista ja pitkäaikaisista sairauksista kärsiville.
Osoittamasi sitkeys kelpaa malliksi niille, jotka ovat luovuttamassa
tautiensa  suhteen. Ehkä runsaat ja realistiset kuvaukset sairautesi
vaikeista vaiheistasi auttavat ymmärtämään, että melkein kaiken kanssa
jotenkin pärjää.  Kirja kertoo myös tunteiden ja läheisten merkityksen
sairastavan elämässä.

Kirjan rakenne on selkeä ja helppolukuinen. Niinpä toivon, että saat
syöpä- ja muilta potilasjärjestöiltä apua sen markkinoinnissa.

Tässä syy miksi olen jälleen uuden asian äärellä ja olen kiitollinen, että puolisoni jaksaa kannustaa myös tässäkin prosessissa ja elää mukana minun iloja ja suruja. Sitten yhteys potilasjärjestöihin..enkä jää maahan makaamaan.

Kuva pixapay cocoparisienne

Syksyn satoa

Keskiviikko 26.11.2025 - Mervi

Yhdistyksen vetovastaavana järjestelen eri aloilta luennoitsijoita yhdistyksen iltoihin. Tänä syksynä saimme jälleen oivan kattauksen erilaisia iltoja.

Syksyn ensimmäiseksi illan luennoitsijaksi pyysin digikouluttajan, joka kertoi tietotekniikan turvallisuudesta eri laitteissa. Tekoälystä tuli myös mojova tietopaketti. Hän myös lupasi, että jos on ongelmia tietotekniikan kanssa hän voi auttaa ihan henkilökohtaisesti asiassa tulevan syksyn kursseillaan. Tartuin tilaisuuteen, lähdin kurssille ja olen oppinut jo paljon. Kurssi on vielä kesken joten en tiedä vielä miten laajasti asioita tulen vielä käyttämään. Perusasiat ovat nyt ainakin tarkistettu ja kirjoitan ylös paperille tärkeitä asioita, etten unohda koska asiaa tulee paljon. Ensin siis kartoitettiin tarpeeni ja tavoitteeni ja sen mukaan nyt toimimme. Huippua!

Toisella kerralla oli mukana paikallisen "vanhusten" hoitolaitoksen edustajien vuoro kertoa missä vaiheessa olisi hyvä ruveta harkitsemaan kotoa siirtymistä helpompiin oloihin ja hoidon sekä palveluiden pariin. Siitä opin, ettei jäisi vakavasti sairastuessa toisen 24/7 hoidettavaksi kotiin olisi helpompikin ratkaisu olemassa. Olen ollut huolissani tutuista muistisairaista, jotka kitkuttelevat kotona vielä pienen avun turvin, turvattomanakin, kuten eräs yksin asuessaan. Nämäkin asiat täytyy ajoissa hoitaa ja selvittää perheen kesken ja merkata kirjallisena vaikka siinä hoitotahdossa.

Ja nyt viimeisellä kerralla oli mukana kitaran soiton taituri, jonka erikoisosaaminen on soittaa kitaraa 528 Hz, "rakkauden" soinnuilla. Hänen esityksensä oli vaikuttava ja koskettava. Hän tekee vapaaehtoisena näitä esityksiä eri saattohoidon ja vastaavien yksiköissä. 

Edellisessä blogissa juuri pohdin miten erilaisia iltoja mekin pidämme, emmekä ole puhuneet syövästä juuri ollenkaan iltojen aikana, kun se ei ole ollut tarpeen. Näin laajasti eri tapahtumia meidän illoissamme on ja opimme jotain tulevaa varten aivan varmasti eikä kaikkea tarvitse itsekseen pohtia ja selvitellä. 

Jatkamme näitä jälleen ensi keväänä helmikuusta alkaen ja nyt laskeudumme joulun odotukseen ja kohti joululounaita ja joulumyyjäisiä. Tätä on yhdessä toimiminen, kuulumme johonkin tärkeään ja virkistävään toimintaan ja se tuo meille kaikille merkityksellisyyttä.

kuva pixapay khanavi

Syöpä vai sydän sairaus

Perjantai 14.11.2025 - Mervi

Syöpä sanana on todella pelottava, se tuo perheeseen epätoivoa, pelkoa, epävarmuutta, kuolemanpelkoa, todella ikäviä asioita koettavaksi. Kohti kärsimystä mennään.

Keskustelin läheisen kanssa asiasta, sydänkerhoissa käy paljon enemmän ihmisiä kuin syöpäkerhoissa, mietittiin miksi? 

Avasimme ajatuksiamme enemmän. Jos on sydänvaivaa ollut suvusssa ja tulee tuntemuksia sydämen alueelle, pääsemme lääkäriin ja lääkäri määrää verikokeet sekä aloittaa lääkityksen. Tulee seurantaa ja kontrolleja joita voi myös itse tehdä mitaten verenpainetta ja käydä noin kerran vuodessa verikokeissa. Olet siis kontrollissa terveydenhuollon piirissä. Mutta jos sydänsairaus jää huomaamatta ja tulee äkkikuolema, se on shokki koko perheelle. Mahdollisesti tulee myös syytöstä lääkärille, ettei kokeita tai kontrolleja olekaan koskaan tehty tai voi olla niinkin, ettei sairaskohtaukseen kuolleella ole ollut mitään vaivaakaan. Ei siis olla keretty selvitellä asioita, ei olla keretty puhua ikävistä asioista, kuolemisesta ja mahdollisesta yksinjäämisestä, koska ei ole ollut tarvetta vielä siihen. On ehkä vaan odotettu, että kun ikää tulee lisää niin sitten ehkä myöhemmin niistä puhutaan tai sitten ei uskalleta puhua koskaan. 

Kun sitten sairastuu syöpään, monien ensimmäinen ajatus on kuolemanpelko, pysähtyykö elämäni nyt tämän myötä? Alkaa tutkimukset, hoidot ja tulee mahdollisesti vastoinkäymisiä, uhkan tunteet lisääntyy, pelko lisääntyy. Täytyisi puhua nyt myös ikävistä asioista, miten jäljelle jäävät toimivat jos kuolenkin tähän. Pääset hoitoputkeen ja kontrolliin, sinusta pidetään huolta ja kaikki ajat on annettu valmiina, menet vain sinne ja sinne silloin kuin pitää mennä.

Voit myös selvitä, syöpä on poissa ja kontrollit tulevat ensin useammin sitten myöhemmin. Pelottaa, jokainen kehossa tapahtuva muutos on uhka syövän uusimisesta. Tätä voi jatkua vuosia. Tai olet voinut saada syöpähoidoista uuden lisävaivan, joka on muuttanut elämääsi radikaalisti joko kehollisesti tai muuten.

Voit haluta syövän myötä myös muutosta muuhunkin elämään, suuntaat uuteen mutta pelko on koko ajan takapuolessa, entä jos..Olet voinut voittaa kuolemanpelon ja keskustellutkin läheisten kanssa niistä ikävistä asioita. Silti, muutos on syvällä sielussa. Tunteet ovat tulleet elämään, olet mahdollisesti oppinut tuntemaan ja arvostamaan itseäsi paremmin. Osaat sanoa ei ja alat tuntea rajasi. Tiedostat asioita enemmän, voit tulla uteliaaksi elämälle, tapahtumille ja pienet asiat eivät enää harmita kuten ennen. Lähestyt läheisten kanssa, uskallat ottaa asioita puheeksi etkä pelkää enää, että tulet hylätyksi. Elät hetkessä ja luotat, että elämä kantaa.

Entä se syöpäyhdistys toiminta, alussa voit olla yhteyksissä myös sinne, saanut sieltä apua. Voit lähteä tukihenkilöksi, tukea muita sairastuneita. Se voi myös viedä mennessään, olet saman kokeneiden ympäröimänä ja ymmärrätte toisianne paremmin sanomatta sanaakaan. Uusia jäseniä ei silti saada tai tule. Moni haluaa unohtaa koko syövän, ei haluta olla tekemisissä koko asian kanssa. Ja pelätään, jos siellä puhutaan vaan syövästä niissä yhdistysilloissa. 

Olen ollut paikallisen syöpäyhdistyksen vetäjänä nyt viisi vuotta. Luennoitsijoiksi iltoihimme olen pyytänyt eri alojen ihmisiä kertomaan toiminnastaan. Syövästä on käynyt puhumassa muutamia kertoja sairaanhoitaja yhdistyksemme puolesta. Muuten kaikki illat ovat olleet aivan muuta keskustelua. Tiedämme toisien syövästä sen verran kun olemme siitä halunneet puhua tai siitä on kysytty. Mutta koen, että meidän yllä leijuu muiden silmissä "kuolema".

Entä sydänyhdistys, kuulemani mukaan siellä käy paljon porukkaa. On aktiivisia jäseniä ja tehdään retkiä, niin mekin teemme (emme saa vaan aina osallistujia tarpeeksi) Joka viikko on jotain kerhoja ja tapaamisia sekä erikseen joku luennoija käy puhumassa. Pidetään arpajaisia, juodaan kahvia ja rupatellaan vaan. Eletään nauttien siitä, että kuulutaan johonkin arvokkaaseen porukkaan.

Jos minulta kysyttäisiin, miten haluan kuolla (ei tosin ole minun valittavissa, mutta alitajuntani kyllä kuulee sen) En tiedä, molemmissa on puolensa. Olen kokenut syövän ja muuttunut ihmisenä monin tavoin. Olen kiitollinen syövästä, se antoi siihen mahdollisuuden. Entä jos olisin kuollut, se olisi sitten niin. Hyväksyisin senkin, jos niin kävisi koska kuolema ei enää pelota. Jouduin henkisisti kasvamaan sen pelon kanssa ja ne ikävät asiat on selvitetty läheisille. Nyt keskityn elämään hetkessä ja se riittää, tästä tulee hyvä päivä!

Mutta silti, syöpä sanana on paha. Kirjassani ehdotin sitä isoksi ässäksi ja se kuulostaisi ihan erilaiselta ottaa vastaan. Silloin olisimme "ässäkerholaisia" ja sekin kuulostaisi paremmalta.

Eilen luin lehdestä uudesta terveyskuutiosta, itsemittausasema, jolla mitataan verenpaine, happisaturaatio, AGE-arvo, hengitystaajuus ja kehonkoostumus. Ajatuksena, on että jokainen voisi omatoimisesti seurata sydän-verisuonisairauksien, aivoinfarktin sekä kakkostyypin diabeksen riskitekijöitä. Lääkäri Ville Kostamo on kehittänyt tämän kuution ennaltaehkäisyksi. Tulokset menevät Omaolo-digipalveluun. Kuutio on käytössä toistaiseksi Helsingissä, Kokkolassa ja Oulussa ja käyttäjiä on ollut runsaasti. Sitä odotellessa omalle terveysasemalle.. Kun samantyyppisiä hoitokeinoja keksittäisiin syövän löytymiseen ajoissa lisää. TT-kuva tai magneettikuva rutiinisti yksi kerta 10 vuoden välein? Tai vain joku verikoe?

Niitä odotellessa..voi vaikka kävellä virtuaalimaisemissa Mieli ry:n Youtubekanavilla metsävideoita katsellen ellei pääse ulos virkistäytymään ja rentoutumaan puhtaaseen luontoon. Alla syksyn versio. Tämä sopii kaikille.

https://www.youtube.com/watch?v=DEUpOV3eSVU&list=PLYvuCDT0qzDGnzJloVER9zxsUQiY2U9Ej&index=6

Kuva pixapay 

Syyllisyyttäkö syövästä ?

Torstai 30.10.2025 - Mervi

 Olin mukana vertaisten/läheisten illassa syövän sairastaneena ja harmiksemme ketään ei tullut paikalle. Miksi, sitä pohdittiin yhdistyksen järjestäjän kanssa. 

Olin edellisellä viikolla ollut toisessa yhdistyksen illassa ja se järjestettiin hybridinä. Läsnäolijoille tarjottiin kahvit ja minä olin mukana etänä. Sinne oli tullut pari uuttakin sairastunutta paikalle. Eli tämä tapa toimi.

Puhuimme molemmissa illoissa syyllisyydestä kun sairastumme suolistosyöpään. Ihmiset ovat ilkeitä, he ovat alkaneet syyttämään sairastunutta siitä, että kun hän sairastuu, että on elänyt ja syönyt väärin. Siis halutaanko siitä edes puhua kenellekään syyllistämisen takia, no ei todellakaan.

Etsin sivuiltani blogin, jonka olin kirjoittanut ihan alkutaipaleellani mutta sitä ei enää ollutkaan siellä. Syöpäpotilaiden sivusto oli muuttunut ja se oli muutoksessa tippunut pois tai sitä ei ollut nähty tarpeellisena olla enää siellä. Mutta se teksti on kirjassa, jonka aikoinaan Emma Andersson julkaisi (Hyvänlaatuisen työn jäljillä) Otan siitä joitain otteita tähän. 

"Yhteiskunnan toiveiden mukaan olen aina ollut ahkera ja tunnollinen työntekijä. Jos olen ollut sairas, flunssassa tai muussa virustaudissa, en ole jäänyt pois töistä, koska koin olevani korvaamaton. Söin kymmeniä antibioottikuureja varalta ja hankin influenssaankin Tamifluta, ettei tauti puhkeasi päälle. Selvisin näillä tavoilla 55 ikävuoteen saakka työelämässä. Harmitti, jos joku jäi pienen flunssan takia pois töistä. Lapsillenikin, kun he olivat pieniä, aina järjestin hoidon tai luovin niin, ettei vain tarvitsisi olla pois töistä. Vuosia sitten oli itselläni kovaa stressiä irtisanomisen uhan takia. Tulinkin irtisanotuksi, ja perheessämme oli kaikilla jäsenillä terveys-ja muita huolia. Koin, että halkean tai tulen hulluksi, mutta pitää vaan jaksaa, koska olen arvokas vain sillä, että olen töissä. Sairastelijathan ovat kalliita työntantajalle, Kelalle ja yhteiskunnalle. Kalleudesta puhutaan mediassa, työpaikoilla ja eduskunnassakin. En siis hakenut apua, olisin ollut heikko ja arvoton. Sitten sain yllättäen suolistosyöpädiagnoosin verenvuotojen tultua esille. En huomannut merkkejä aiemmin, tosin näin mutten reagoinut, koska eihän minulla voi olla mitään vaivoja, enhän sairasta koskaan. Syön terveellisesti, liikun ja hoidan muutenkin itseäni. Maailma pysähtyi, mitä nyt?"

Kirjassani tuon esille tarkemmin noita ajatuksia. Ruokailuun ja elintapoihini liittyen. Jatkan blogiani.

"Mutta nyt en enää suostu tuntemaan syyllisyyttä tästä, en tilannut tätä tautia, en halunnut tätä. Syöpä ja Lars-syndrooma tulivat opettamaan minua, pistämään arvoni uusiksi. Ja voisin jopa olla siitä kiitollinenkin, nöyrryin kovan edessä kuuntelemaan kehoani, itseäni. Nyt pyydän anteeksi keholtani ja annan sille rauhaa ja rakkautta. Miten huonosti olenkaan kohdellut sitä kaikki nämä vuodet. Tämä on minun temppelini ja sitä pitää kohdella arvokkaasti. Se viestii ongelmista ja niitä pitää pysähtyä kuuntelemaan. Viis veisaan syyllisyydestä vai olisko ollut halvempaa vain luovuttaa. Ei, elämä on arvokas. Meidän pitää tulla inhimillisemmäksi kaiken suhteen eikä kaikkea voi mitata rahassa. Opeteltaisiinko antamaan rauhaa ja rakkautta itselle sekä pysähtyä kuuntelemaan kehomme viestejä? Josko sitä kautta tulisimme halvemmaksi kaikelle ja olisimme onnellisia aidosti."

Eli ne jotka arvostelevat Sinua sairastumisesta, Voit sanoa, montako askelta olet kulkenut minun tietäni? Meillä on jokaisella oma menneisyytemme ja monia ehkä käsittelemättömiä asioitakin takana. Kun sairastutaan vakavasti, syyllistäminen ja vertaaminen toisten sairastamumiseen samaan tautiin ja siihen ettei selvinnytkään ei edistä toisen hyvinvointia, vaan päinvastoin. Onko sanoja todellakin ystäväsi, mietitäänpä sitä? Jatkossa kun joku arvostelee ja syyllistää, ole rohkea ja sano.. TUO MITÄ ÄSKEN SANOIT, TUNTUI TODELLA PAHALTA/IKÄVÄLTÄ. Kokeile, Voit hämmästyä vastauksesta. Voit myös kiittää hänen sanoistaan. Erottuupahan akanat jyvistä.

Itsellä ystävä/tuttava piiri on muuttunut sairastamisen takia paljon. Nyt puhutaan syvällisempiä asioita ja tunnen olevani omieni joukossa jotka aidosti rakastavat ja välittävät. Jotkut ystävät ovat vain liukuneet pois elämästäni ja se on ihan ok. Elämme eri leveleillä kokonaan ja näin saa ollakin. Toivon heille kaikkea hyvää elämäänsä ja jatkamaan entiseen malliin. Minäkin sain kuulla kuinka joku ystäväni ystävä sairastui peräsuolisyöpään ja se uusitui vuoden päästä ja kuoli lopulta. Lohduttiko se minua kun juuri palasin hoitojen jälkeen töihin, mikä olikaan sanojan tarkoitus? Kuole pois? Anna periksi? Niin muutkin ovat tehneet? Tässä maailmassa on paljon vaaroja myös vääriä ystäviä..olen antanut hänelle anteeksi, hän ei tiennyt että päästi "sammakon", joka jäi ikuisesti mieleeni..

Tosin, jos meitä on lapsena jo arvosteltu ja syyllistetty, toisten sanomiset satuttavat vielä pahemmin tänäkin päivänä, koska jos emme ole kokeneet olevanne sitä mitä on odotettu, riittäviä ja oikeanlaisia, rakastettavia. Saattaa olla, että nämä asiat ovat saattaneet jäädä käsittelemättä kokonaan. Henkisen kasvun mahdollisuus on meillä loppuelämämme ajan, onneksi.

Joten keskity omaan hyvinvointiisi monin tavoin koska Olet sen arvoinen.

Voisin vinkata katsomaan Yleareenasta Kysy lääkäriltä ohjelmaa, jossa huippu-urheilija sairastui suolistosyöpään. https://areena.yle.fi/1-74830779

Kuva pixapay beagreenbean

Tässä alla linkki Hyvänlaatuisen työn jäljillä kirjasta, jonka Emma Andersson on Suomen syöpäpotilaista aikoinaan julkaissut. 

https://syopa-alueelliset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/sites/271/2021/01/04101351/hyvanlaatuisen_tyon_jaljilla_nettiin.pdf

Lopuksi, haluatko / kiinnostaako tilata kirjani, "Syövästä löytyi elämän tarkoitus" kotiisi. Voin lähettää sen postitse Sinulle Suomessa hintaan 28,50 eur, maksu ennakkoon tililleni. Lähetä nimesi ja kotiosoitteesi s-posti osoitteeseen:  kaartoahomervi1@gmail.com 

Lähetän Sinulle tilitiedot ja laitan maksun saatuani kirjan postiin nimikirjoituksen kanssa.

Esiintyminen kirjastossa

Lauantai 18.10.2025 - Mervi

Olen rohkeuden tiellä. Haluan, että mahdollisimman moni saisi tietää, ettei syöpä ole aina kuolemaksi ja sen kokeneenakin voi elää arvokasta elämää vaikka itselle jäikin hoidoista peruuttamaton vamma.

Kirjan ilmestyttyä otin yhteyttä muutamiin kirjastoihin, että voisin tulla esittelemään kirjaani lukijoille suoraan, samalla voisin kirjojani vähän myydäkin siinä sivussa. Sitten sain siihen mahdollisuuden, olin otettu että se tulee onnistumaan näinkin. Suora yhteys kirjastoon ja sovittiin vain ilta milloin olisin siellä kertomassa kirjaani liittyvistä vaiheista yhdessä Anna-Leenan kanssa. 

Olin vajaa kuukautta aiemmin ollut esiintymässä kokemustoimijana sairaanhoidon ammattilaisille ja sinne tein esityksen powerpointilla ja esitin siellä samalla lopuksi myös juuri ilmestyneen kirjani. Eli esiintymiskokemusta minulla oli aivan äskettäin takana, joten en jännittänyt kirjastolle menoa ollenkaan. Tein kirjastani tietysti alustavan esityksen ja sitä harjoittelin muutamia päiviä ennen kirjastoon menoa. 

Ostimme myös namuja kirjan myyntipöydälle hyvänmielen saamiseksi vaikka ikävästä asiasta puhutaankin. Puitteet olivat kirjastolla tehty hienoksi, olin ällistynyt huomiosta ja valmistelin itseni esiintymistä varten, otin lasin vettä ja toin Anna-Leenalle myös lepotuolin vierelleni.

Sitten odotimme ihmisiä saapuvaksi..eikä sinne tullut ketään..Kirjastovirkailija, joka oli meitä valmistellut iltaa varten tuli paikalle ja hän jäi sitten istumaan ja kuuntelemaan esitystämme. Päätimme kertoa hänelle kirjan vaiheista. 

Aloitin kertomalla kuinka me kaikki pelätään syöpää ja siihen sairastumista. Luin kirjoittamani runon kirjasta pelkoon liittyen. Joka alkaa näin, tässä maailmassa on vaaroja, joista vanhempamme ovat meitä varoittavat..

Pidimme esityksen hänelle, hän sai yksityisnäytöksen.

Häntä harmitti tilanne. Sanoin, koetko nyt mitä muita tunteita, saat tunteakin. Mutta ei tämä tilanne ole Sinusta johtuvaa. Markkinointi ei vaan onnistunut keneltäkään vai oliko sitä edes.

Tyttäreni tuli paikalle ja kysyi markkinoinnista lisää, miten se oli tapahtunut. Mutta facebook ja kirjaston sivujen mainonta ei tavoittanut kuulijoita paikalle. Itse olin ilmoittanut syöpäyhdistykselle myös tästä illasta ja he olivat myös markkinoineet iltaa, mutta mitä tapahtui tai ei tapahtunut.

Otimme illan vastaan oppina ja siunauksenakin. Sain esiintymiskokemusta yhdessä Anna-Leenan kanssa. Sain kuulla hyviä asioita häneltä ja puolisoltani. Kirjaston virkailija kertoi, että tulee lukemaan kirjan, mainostaakin sitä, koska siinä on todella tärkeää asiaa. 

Mitä opin? Ensin tietysti olin vähän pettynyt, mutta sitten hyväksyin tilanteen. Eihän syövästä kukaan halua vapaaehtoisesti kuulla mitään ja varsinkaan ulosteenkarkailusta, jota poden. Tunteista ehkä haluaa kuulla, jos ne osaa edes tunnistaa. Markkinointi myös omalla kohdallani on aivan lapsen kengissä, siihen tarvitsen apua ja tutustumista lisää aiheeseen. 

Ilahduttavaa oli kuitenkin myös se, että tämäkin on minulle mahdollista, en olisi koskaan uskonut itsestäni tällaistä tekeväni. Tunnenko häpeää vai tunteeko tästä joku muu sitä? Miksi kirjoitan tästä, ehkä juuri siksi, että tunnistan tunteeni ja tuon ne nyt toisillekin esille, ehkä se on sitä häpeääkin, mutta sitä kohtihan juuri pitää mennäkin. Tiedän, että vapaudun siitä vain myöntämällä sen. 

Lopuksi Aristoteleen sanoin: "Ole rohkea, anna vähemmän arvoa turvallisuudentunteellesi kuin asialle joka koet tärkeäksi". Ne asiat, joita pidämme tärkeinä vaativat rohkeutta ja riskin ottamista. Jos meillä ei ole taipumusta rohkeuteen, luovumme mahdollisuudesta hyvään elämään. Ja riskejähän otan, jotta opin. 

Sain lukijaltani samaan aikaan tekstiviestin kun olin pitämässä esitystä. Kuinka vaikuttava, tunteikas, monella tapaa positiivinen ja voimaannuttava teos. Ja varmasti autat tällä teoksella muita. Upea kirja! Muita palautteita:syvällinen, kronologinen, rohkea, mieleenpainuva, tietää mistä hyvä elämä rakentuu, kannattaa lukea moneen kertaan.

Uusi esiintyminen on tulossa, katsotaan miten se menee..onko uudet opit olleet käytössä, saa nähdä..häpeääkin kohti uudestaan ja ei se mitään, en menetä mitään..varsinkaan kasvojani.

Kuvassa Anna-Leena Ilmarinen ja minä.

Vanhoja ikäviä muistoja

Lauantai 4.10.2025 - Mervi

Olen saanut kirjastani mielenkiintoisia palautteita. Usea on kertonut ahmineensa tekstiä sitä lukiessaan. Halu lukea loppuun ja palata mieltä askarruttaviin asioihin on ollut hyvästä ja mahdollisesti myös ottaa käyttöön joitain harjoituksia ihan arkeenkin. Se oli myös sen kirjan tarkoituskin. On myös kerrottu, että on "tullut" sisälle minun tekstiin ja elämään ja itkenyt sitä minkälainen elämäntarinani on ollut. Olen ollut avoin ja halusinkin sen tuoda siksi, että lukija huomaisi, että elämä on eritasoista koko ajan. Sitähän kirjan kannessakin se käyrä osoittaa. Huonoja asioita tapahtuessa otamme käyttöön ne mallit joita olemme saaneet elämämme aikana ja ellei ne enää toimi, täytyy uusia jostain saada käyttöön ja minä niin tein. Vanhat mallit "söivät" minua ja saivat välillä raivonkin valtaan. Koskettavin palaute on ollut mieslukijaltani se, että olen oivaltanut mistä hyvä elämä rakentuu, rakkaudesta ja anteeksiannosta. Hän oli kirjastani pitänyt luentoa jo muillekin..

Kirjaa varten kirjoitin paljon tekstiä, osa tiputettiin tarkoituksella pois koska asiaa olisi tullut liikaa ja lukija olisi ehkä tukehtunut siihen kaikkeen miten olen itseni kanssa työskennellyt. Ja teen niin edelleen, otan myös uusia juttuja käyttöön jos siltä tuntuu. Siksi elämä on mahtavaa oppimisista koko ajan.

Eevi Vuoriston kirja Tunne itsesi parisuhteessa oli yksi merkittävimmistä kirjoista ja palaan sen tehtäviin aina tarvittaessa. Miten joku tehtävä voi olla yksinkertaisuudessaan niin avaava ja hoitava ja tuon siitä nyt jotain esille. Suosittelen lukemaan ja työskentelemään sen kanssa vaikkei parisuhdetta olisikaan. Siinä piirretään isolle paperille jana, johon laitetaan elämän kaikki merkittävimmät tapahtumat esille. Yläpuolelle janaan laitetaan myönteiset ja alapuolelle negatiiviset tapahtumat tähän päivään saakka 7 vuoden syklejä käyttäen. 0-7, 7-14 jne. Sitten otat jonkun itseäsi mieltäsi järkyttäneen tapahtuman jostain syklistä käsittelyyn. Mietit mitä tapahtui siinä tilanteessa, mitä tunsit, mitä tulkintoja teit tapahtumasta, mitä olisit toivonut/tarvinnut. Mitä olisi hyvä saada kuulla jne. Lopuksi ota sen ajan oma itsesi halaukseesi ja anna myötätuntoa ja tee anteeksianto tapahtumalle. Janan käsittelyyn ja tapahtumiin kannattaa ottaa aikaa ja ottaa vain yksi tapahtuma kerrallaan. Aluksi tein useina päivinä tätä itselleni ja nykyään teen jos siihen on tarvetta. Tehtävä antaa uutta perspektiiviä tapahtumaan.

Moni on antanut kirjasta palautetta myös siitä, että olen lukenut ja opiskellut paljon. Siinä ei ollut kaikki kirjat vielä lueteltuna ja huomio, luin lähes kaikki kirjat kahteen kertaan ja kirjoitin itselle tärkeimmät asiat niistä ylös. Jos joku tehtävä kirjassa tuli esille, tein kaikki tehtävät, paneuduin niihin ja sain mielettömiä oivalluksia itsestä sekä ymmärrystä maailmasta ja ihmisitä yleensäkin lisää.  Koska jotenkin tiedän, että minussa on joku sisäinen voima käsitellä asioita itsekseni ja pääsen siten eteenpäin. Se on Sinullakin lukijani. Ja kursseja käyn jos on mahdollista ja aina haluan olla kurssilla "demona" luokan edessä, koska saan terapiaa siinä opettajan tekemänä ja käsitellä asioitani pois mielestäni jälleen uudella tavalla. 

Elämänpuu kuva pixapay mikeydred. 

Elämänpuun symboliikka viittaa elämän jatkuvuuteen, kasvuun, yhteyteen ja tasapainoon maan ja taivaan välillä. Symboli yhdistää ihmisen menneisyyden ja tulevaisuuden, perhesiteet, luonnon sekä henkisen ja fyysisen maailman. Se edustaa uudistumista, voimaa, viisautta ja toivoa, ja sitä löytyy monista kulttuureista ja uskonnoista, kuten skandinaavisesta ja kelttiläisestä mytologiasta sekä kristinuskosta