Marraskuussa lääkäri Jouko Leppänen luennoi yhdistyksen illassamme syövän syntymisestä solusta alkaen. Illan päätteeksi puhuttiin syöpähoitojen jälkeen tehtävistä kontrolleista ja mahdollisten kuvien ottamisesta.

Kontrollit omalla kohdallani ovat olleet vuosittain verikoe, jossa tarkastellaan CEA arvo ja pieni verenkuva ja lääkärin vastaanotolla käynti. Viime vuonna tämä tehtiin terveyskeskuksessa, olihan syövän toteamisesta jo kuusi vuotta. Kerroin lääkärille kuumista aalloista ja hän "heitti", että jos niitä alkaa esiintymään voi syöpä olla uusinutkin, tosin kliiniset tutkimukset ja veriarvot eivät siihen viitanneet. Hän ehdotti keuhkokuvan ottamista ja se minusta oli hyvä idea, se otettiin ja kaikki oli siinä hyvin.

 Joukolta kysyin magneettitutkimuksen ottamisesta, onko siitä vaaraa mitenkään, tuottaako se säteitä ja onko siitä haittaa, jos sen otattaa itsemaksaen. Ja kuka hoitaa jatkot jos jotain  löytyy magneettitutkimuksessa. Jouko kertoi, että ei ole haittaa, magneetti ei ole röntgensäteillä tehtävä tutkimus. Ja vastauksen kanssa voi mennä terveyskeskukseen ja lääkärin on lähetettävä löydöksen perusteella eteenpäin. Tietojen saatuani ajatus magneetin tekemisestä jäi hautumaan. Olin ennen Joukon luentoa kuullut, että Joensuussa tehdään koko vartalon magneetteja alle 700 e. Siitäkin sitten mainitsin illassamme ja Jouko sanoi pitäisköhän itsekin sellaisessa käydä, eihän sitä tiedä mitä löytyy.

Miehelleni ehdottelin loppuvuodesta Joensuussa käyntiä ja voidaan samalla käydä sukuloimassakin. Asia jäi pohdintaan molemmille. Sanoin, että jos me autoa huolletaan, laitetaan siihen rahaa ja aina se raha jostain siihen löytyy. Ehkä olisi järkevää joskus "sijoittaa" myös itseensä.

Vatsani takia emme reissaa enää maailmalla, se on keholleni liian raskas taakka ja on se sitä myös henkisestikin. Seurattiin talven pakkasia, mietimme josko olisi mahdollista lähteä muutamaksi päiväksi Tahkolle, siellä voin tyhjennellä suoltani ja voimme hiihdelläkin. Tarkistin vielä, että hiihtolenkkien läheisyydessä oli hyvin vessoja. Tuumasta toimeen, varattiin yöpymispaikka ja päätettiin, että käydään samalla Joensuussa magneetissa molemmat. Varattiin ajat ja Tahkolta olisi tarkoitus ajaa syömättä ja juomatta tutkimuksiin. Teimme näin suunnitelman mukaan. Yöpymispaikka Joensuussa oli siskon luona ja sieltä sitten ajaisimme kotiin.

Lääkäri soitti tulokset. Tunnin laverilla makaamiseen kuului lääkärin soittoaika, puoli tuntia per/henkilö. Minua ei jännittänyt tuloksen saaminen kuin viisi-kymmenen minuuttia ennen soittoaikaa. En ollut nähnyt pahoja unia, jotka olisivat viitanneet mihinkään vakavaan ja en käyttänyt aikaani murehtimiseen. Uskoin, että se mitä tulee, se tulee sitten ja otan sen vastaan siinä hetkessä. Uniakaan en menettänyt sen takia. Olin siis kiitollinen itselleni oppieni sisäistämisestä, olin itse rauhallisuus.

Kuulin, että kaularangassani on ahtaumaa, ok. Selvisi siis epämääräisen vasemman käden ja "rintakivun" syy, jota on joskus ollut. Suositteli ortopedille, fysioterapeutille tai osteopaatille jos oireet pahenee. Ei sydänperäistä vaivaa. Lääkäri kävi kaikki elimet yksitellen läpi ja ne olivat ok, hyvänlaatuinen kysta maksassa, joka on yleistä, ei tehdä sille mitään. Vatsan aluella tietty näkyi jotain, joka mahdollisesti tullut leikkauksien seurauksena, hyvänlaatuinen serooma, kudosnestekertymä. Siitä suositteli kontrollikuvaa muutaman vuoden päästä. Se oli näkynyt edellisissä kuvissakin, eikä ollut kasvanut. Imusolmukkeistakaan ei löytynyt mitään. Ei syöpään viittaavaa.

Ajatukset nyt tästä "sijoituksesta". Kuulin, että jotkut pitivät meitä rohkeina, kun tällaiseen lähdettiin. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta suosittelen silti selvittämään epämääräiset tuntemukset ja kivut kehossa. Näin varsinkin kun on syövän sairastanut ja vaikka ei olisikaan mitään oireita, on hyvä tietää miten kehoni vointi sisältä tarkasteltuna. Se että sijoittaa itseensä (ei lähdekään vuosittaiselle etelänmatkalle) ja menee yksityisesti tutkimukseen ellei kunnallisesti pääse tarpeeksi nopeasti, säästytään siltä, kuinka monta turhaa ajatusta ja yötä me menetetään kun emme selvitä asioita. Lähdin itsekin tähän ihan mielenkiinnosta, uudesta kokemuksesta ja siitä, että kannattaa mennä pelkoja kohti, ei väistää niitä. Jäikö itselläkin pieni epävarmuuden tunne kytemään? Pelätäänkö me ettei meitä hoideta, jos sijoitan itseeni ja maksan itsekin siitä jotain? Miten mielellämme me kuulisimme, että onneksi teit niin ja pääsemme aloittamaan hoidot ajoissa. Kyllä siinä yhteiskuntakin säästää pitkän pennin, ja ehkä ihmishengen.

Itse syöpähoitoja saadessani, sain kuulla kuinka kallista oli saada valkosolun nostajat käyttööni-koin siinä hetkessä syyllisyyttäkin kun tarvitsin niitä. Mutta en olisi saanut hoitojakaan ellei niitä olisi käytetty, enkä todellakaan kirjoittaisi nyt tässä enää mitään. Mutta silloin, omalla kohdallani ennen syöpälöydöstä, eipä oireita paljon ollut, mitä nyt uloste oli muuttunut ja verta tuli pyyhkiessä vähän paperiin koska oletin niiden johtuvan vain peräpukamista. Ehkä tänä päivänä kiinnittäisin eri lailla huomioita mihin tahansa oireisiin, oppi on mennyt perille.

Nyt tulee mainos: Karelia magneetti oli se paikka,jos kiinnostaa tietää missä kävimme. Se on Suomessa ainut terveydenhuollon yritys, joka tekee näitä tutkimuksia tällä tavalla. Kädet, jalat ja pää jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Saimme erittäin hyvää palvelua sieltä ja tunsimme, että meistä välitetään. Siellä ihmisiä käy kuuleman mukaan ympäri Suomea ja kaikille uutiset eivät ole yhtä hyviä. Lääkäri sanoi, että voimme olla yhteyksissä myöhemminkin jos tarvetta esiintyy ja saamme vielä kuvat lausuntoineen kotiin vaikka ne kantaakin tulevat näkyviin. Emme olisi saaneet lähetettä mistään tällaiseen tutkimukseen mutta saimme mielenrauhan ja se on kaikkein tärkeintä.

Kuva pixapay.goestock