Oivalluksia ja uuden oppimista

Kollegoiden tapaaminen

Maanantai 15.9.2025 - Mervi

Lähdin innoissani Suomen Hypnoosiliitto ry:n risteilylle Eckerö laivalle tapaamaan kollegoitani ja keskustelemaan heidän kanssaan nykyisestä työstään. Käytiin läpi myös hypnoosin historiaa Suomessa ja tulevaisuuden näkymiäkin.

Meitä kirjan kirjoittaneita oli paikalla muitakin ja meitä pyydettiin tuomaan kirjoja myös sinne esille ja kertomaan niistä myös toisille. Olin varautunut kertomaan lyhyesti kaikille kirjan sisällöstä, mutta ajan puutteen vuoksi seisoin vain esittelemässä ja kertomassa niille, jotka olivat kiinnostuneet siitä. Voin lyhyesti nyt tässä kertoa mitä olin ajatellut sanoa.

Kolme tärkeintä pointtia ovat asennemuutos, rakkaus ja anteeksianto. Alitajunnasta en tiennyt mitään ennen koulutuksiin lähtemistä. Tunteiden tunnistamista ja niiden käsittelyä, varsinkin vihan ja häpeän. Lapsuuden merkitys ja ymmärrys kaikista mieltä mullistavista tapahtumista. Ja tietenkin syöpä kokemukseni ja ulosteenkarkailuun liittyvät asiat, terveydenhuollon apu sekä yhdistysten merkitys elämässäni. Parisuhde ja läheiset. Hyväksyntä, että elämä on ja on nyt hyvä näin.

Syöpä on pelottava aihe, huomasin kun minulta kysyttiin miten olet voinut löytää siitä elämäntarkoituksen. Kerroin myös löytäneeni sielunsiskoja omalla "matkallani" ja siihen eräs kollega sanoi, sitä minäkin toivon, että saisin sielunsiskoja. Sitten hän kysyi mistä niitä saa, sanoin että olen saanut niitä mm.kärsimyksestäni. Tapasin siellä myös yhden "sielunsiskon" joka osti ensimmäisenä kirjani. Kuinka lämmin ja rakastava halaus oli hänen kanssaan monta kertaa sen illan aikana. Olen todella kiitollinen, että saan kokea sen lämmön ihmisestä, joka antaa minulle niin suuren ja syvällisen tunteen.

Eräs kollega näytti mulle myös erään facebook-päivityksen, jossa kerrottiin wanhan kansan opeista koululaisille. 10 hyvää sääntöä. Otan siitä muutamia otteita.

Älä millään muotoa uskottele olevasi toisia huonompi, sillä sen minkä muut oppivat, sen sinäkin. Tee vain kylliksi työtä, sitkeys on tarpeen. Jos olet väsynyt, älä silloin ponnistele mutta levättyäsi tartu työhösi sitä sitkeämmin. Älä koskaan pilkkaa ja ivaa huonompiosaisia. Suhtaudu heihin hyvin myönteisesti, koska he kärsivät asemastaan. Partioi, urheile, lue hyviä kirjoja, askartele ja harjoita mieliharrastuksiasi joutoaikoina, mutta vain sillä ehdolla, että sinä olet ensin lukenut läksysi. Ole luotettava toveri, mutta karta huonoja tovereita. Muista, että seura tekee kaltaisekseen. Lisää näistä opeista löytyy netistä osoitteesta digi.kansalliskirjaston sivuilta. Minusta ne olivat hienoja oppeja vielä tähän päiväänkin.

Mutta tuosta seurasta jatkan..

Tulin yöjunalla Helsingistä Lahteen. Näin ehkä ensimmäiset todelliset peukun käyttäjät siellä. Habitus oli pelottava, laihoja ihmisiä, hupparit päällä ja huppu päässä peittäen kasvotkin osittain, ettei toiset tunnistaisi. Hämärää vessassa olemista usean henkilön kanssa ja eräänlaista pälyilyä. Nuori nainenkin oli siinä. Ajattelin, he tekevät siinä hidasta itsemurhaa ja minä tein kaikkeni että selviän syövästä tähän elämään. Mikä heidän kohdallaan on mennyt väärin, tunsin myötätuntoa heitä kohtaan, olisin halunnut halata. Sen tiedän, että heiltä on puuttunut mahdollisesti rakkaus, eniten ehkä itseä kohtaan. Miten heidät saisi "hereille?" Se joka myy heille aineita, toivon, että hän löytäisi rakkauden, ettei tuhoaisi toisten elämää rahan ahneudessaan, koska sitä hänkään ei saa mukaansa kun hänen aika on lähteä tästä elämästä. Miten paljon surua ja tuskaa tämä kaikki tuottaa käyttäjälle ja hänen läheisilleen.

Siis samoja tunteita silloin kun minä sairastuin syöpään. Yhtä epävarmaa, selviänkö hengissä. He hakevat mielihyvää aineista ja minä halusin tappaa kehoni sisälläni olevan pahan ja hain terveyttä syövän hoitoon tarkoitetusta täsmälääkkeestä, joka aiheutti vaikeat sivuoireet, jopa luovuttamisen tunnetta. Tässäkin on yhtäläisyyttä. Minä pidin kiinni elämästä, heillä ei mitään tavoitetta tai merkitystä. Sekö heiltä puuttuu? Tämä on nyt vain oletusta, en tiedä. Tälläistä sitä pohtii kun ajatus juoksee..voin olla väärässä..

Mutta he eivät tunne alitajunnan voimaa vielä eivätkä voimavarojaan, joita saivat synnyinlahjakseen. Sillä jokainen on yhtä arvokas ja rakastettava ihminen. Hekin tarvitsevat asennemuutoksen, rakkauden ja anteeksiannon.

Kuva pixapay stux. "Pimeydestä" löytyy rakkaus

heart-1164739_640.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Risteily