Oivalluksia ja uuden oppimista

Uusi diagnoosi?

Tiistai 30.6.2026 - Mervi

Vuosikymmeniä piilossa ja harvoin esiintyvä ikävä vaiva alkoi tässä keväällä nostaa päätään keuhkokuumeen jälkeen. Pystyin sitä hoitamaan itse ensin apteekin tuotteilla ja lopulta soitin terveyskeskukseen ja pääsin viikon päästä lääkärin vastaanotolle. Kerroin, etten ole täysin vielä palautunut keuhkokuumesta, välillä mäkeä ylös kävellessä alkaa ahdistaa. No, lääkäri määräsi liudan verikokeita monien asioiden poissulkua varten. Kävin kokeissa ja seurasin tuloksia itsekseni sovelluksesta. Lääkäri lupasi olla yhteyksissä, jos niistä jotain löytyy. Vastausten tultua huomasin, että pitkä verensokeri B-HbA1c oli ylittänyt yhden pykälän viitearvoista, unohdin sitten koko jutun kun muut arvot olivat hyviä.

Kunnes digiklinikalta tuli viestiä, että sinulta on verikokeissa löytynyt esidiabetes. Se oli shokki ensin. Miten minulla se voi olla? Mummoni oli aikoinaan sairastanut sitä, muttei meillä kenelläkään muulla sukulaiselle sitä ole ollut. Olen normaalipainoinen ja liikun, syön terveellisesti. Mutta tiesin kyllä sen, että unen merkitys tämänkin sairauden puhkeamisessa on merkittävä. Eli siinä on se mun pullonkaula, vatsan takia en pysty nukkumaan aina hyvin, koska suolen tyhjennykset vedellä valvottavat öisin ja uni on rikkonaista sen vuoksi. Olen tosin alkanut käyttämään kipulääkettä tyhjennyksien jälkeen, mutta ei se aina auta. Eli viikottain on useita öitä kun yö on rikkoinen. Olen hyväksynyt sen, mutta nyt täytyy tähän panostamaan paremmin.

Digiklinikalta suositeltiin osallistumaan digivalmennukseen ja sain sitä kautta yhteyden hoitajaan. Kerroin tilanteeni. Olin myös tutkinut muiden käyttämien lääkkeiden sivuvaikutuksia, kolestrolilääkkeeni oli listalla, jotka vaikuttavat mahdollisen diabeteksen puhkeamiseen, ehdotin siihen lääkkeen vaihtoa. Mittasin sitten vatsanympärykseni, painoni ei ole noussut yhtään vuosien varrella, samat vaatteet menee vuodesta toiseen, tosin rinnanympärys on hieman kasvanut, joten jotain hormonaalistakin saattaa olla. Aloin selaamaan ja etsimään tietoa mitä voisin tehdä, etten sairastu tähän tulevaisuudessa. Luin diabetesliiton sivuilta tietoa ja osallistuin heidän digivalmennukseen. Huomasin monia asioita syömisessäni, joita voin vielä petrata tai poistaa ruokavaliostani. Hunajaa olen syönyt monta lusikallista päivässä, sen määrän pienentäminen on hyvästä muunmuassa. Toinen pulla pois päivästä, aamulla näkkäriä kahvin kanssa. Puuronhan syön aina marjojen ja maustamattoman jugurtin kera. Aloin seuraamaan myös painoa ja lisäisin liikuntaa. Otin aamuisin televisiossa esitetyn Sofian aamujumpan elämääni lihaskuntoa kasvattamaan ja tekoäly kehotti kävelylenkeilläni ottamaan 100 askeleen juoksuaspurtteja mukaan lenkeilleni vaihteluksi. Muutin kolestrolilääkkeen ottamisen iltaan ja nyt seuraan vähitellen tuloksia. Vatsan ympärys on rajoilla ja parin kilon painon pudotus voisi olla hyvästä, joten selätän sen kyllä, olen nyt hyvässä vauhdissa. 

Uneen muutosta, iltapäivä kahvi pois, teetä tai kofeiinitonta kahvia tilalle. Ehkä kokeilen tyhjennystä aiemmin päivälle, mutta olen sitä kokeillut ja vatsa saattaa toimia seuraavana iltapäivänä väärässä tilanteessa..joten mietin sitä vielä.. Sain lääkäriltä uusittua reseptin, jota käytän öisin kun valvon, se on Atarax ja sen avulla nukun edes jonkun tunnin aamusta, joten sen käyttöä taidan lisätä jo heti silloin kun möyrintä alkaa..

Olen nyt sopinut digihoitajan kanssa videotapaamisen elokuulle. Diabetesliiton valmennus antoi hyviä vinkkejä ja suosittelen kyllä muillekin vastaavia käymään läpi. Ne ovat todella hyödyllisiä. Marjat, hedelmät ja kasvikset ovat olleet osa ruokavaliotani jo vuosia, joten muissa asioissa löytyi parannettavaa. Limppareita ym en juo hammasterveydenkään vuoksi. Jatkossa vettä juon hieman enemmän ja opettelen ehkä syömään raakaa sipulia hieman, jos vatsa sitä kestää.

Henkinen hyväksyminen täytyy kuitenkin tehdä aina rauhassa ja selviän tästä, uskon niin kuin pitääkin. Lapsilleni voin kertoa riskeistä, ja jos he saavat tästä kokemuksestani jotain tulevaan, olen voittanut jo paljon. Aina sairaus ei näy ulospäin ja piilevänä ne voivat tehdä tuhojaan kauan. Tiedostaminen riittää, olen riskiryhmässä ja voin vielä itse vaikuttaa. Otan kaiken vastaan mitä tarjotaan, ammattilaiset ovat puolellani ja haluavat auttaa. Pienin askelin kohti muutosta. 

Muuten..olen julkaissut Youtubeen nimelläni olevalle sivuilleni ensimmäisen rentoutuksen. Se esiintyy kirjassani ensimmäisenä harjoituksena. Lisäsin siihen alkuun rentoutusharjoituksen ja sen kesto on reilut .15.00 min. Kokeilepa miltä tuntuu vain olla..https://www.youtube.com/@mervikaartoaho1103

Kuva pixapay