Oivalluksia ja uuden oppimista

Kuka minä olen?

Perjantai 22.5.2026 - Mervi

Kysyin eilen puolisoltani kun minulle ei ole tullut yhtään ajanvarausta uuden ajanvarauksen myötä, miksei minulle varata aikaa. Haluaisin niin paljon, että voisin auttaa muita ihmisiä monin eri menetelmin. Eikö minua löydetä? Enkö osaa markkinoida itseäni oikein oikeissa kanavissa? 

Kuitenkin näitä blogin lukijoita on paljon, eikö sielläkään kukaan tarvitse mitään muuta, vai autanko jo pelkästään sillä, että kirjoitan näitä ajatuksiani toisillekin mietittäväksi. Sekin toki minulle riittää. Ilahdun kovasti, kun luet sivujani. Kaipaisinko ehkä jotain palautetta?

Hän sanoi, että olen "julkkis". Mikä on julkkis kysyin? Tyrkky? Sekö minä olen?

Kysyin tekoälyltä ja se vastasi, että olen terveys/potilasvaikuttaja. Kokemuskirjoittajahan lukee myös kirjassani, tavallinen ihminen minä olen.

Mikä on tavallinen ihminen? Hän on keskiverto ihminen, jolla ei ole julkisuudessa erityistä asemaa, huomattavaa varallisuutta tai poikkeuksellisia erityisvaatimuksia. Vaatimatonko, hissukka, sellainen, josta ei olla kiinnostuneita, koska minussa ei ole mitään kiinnostavaa, kirjoitin tänään aamusivuilleni. 

Puolisoni jatkoi ja sanoi, että olen ollut lehdissä ja televisiossa haastatteluja antamassa, siksi olen julkkis. En ole julkkis, minä tuon esille asiaa, jonka olen itse kokenut ja huomannut yhteiskunnassamme paljon pelkääviä ja vaatimattomia ihmisiä, jotka eivät halua kuulua eikä tulla nähdyksi. Mutta silti he kaipaavat tukea ja kuulijaa, puolesta puhujaa, joka antaa tukea ja näkee ihmisen syvemmälle sydämeen, ettei vaan kärsisi tai luovuttaisi.

Julkkikset/tyrkyt ovat ihan eri lajinsa. He tuovat itseään esille saavutuksillaan, ulkonäöllään, erityistaidoillaan, rahalla jne. Ne saavat meissä aikaan ihastusta, mutta myös ärsytystä ja vihaa. Heistä etsitään vikoja ja kirjoitetaan anomyyminä sosiaaliseen mediaan. Minusta ei kirjoiteta mitään ikävää, tai en lue niitä.

Tuon esille asioita, jotka meitä hävettävät. Olen antanut kasvot häpeällisille asioille, suolistosyövälle ja ulosteenkarkailulle! Olen kouluttautunut ja opiskellut asioita, että uskallan tuoda näitä asioita esille, jotta muilla olisi helpompaa. Törmään aina silloin tällöin ihmisiin, jotka sanovat, etteivät ulosteenkarkailun takia käy missään, eivät edes kaupassa. Olen heidän asioillaan nyt, olen heidän korvansa ja silmänsä ja yritän viedä viestiä eteenpäin, että auttakaa meitä, me halutaan tulla nähdyiksi ihmisiksi ja meilläkin on arvo. Siinä samalla olen löytänyt itseni ja tunnistanut miksi olen se mikä olen. 

Äskettäin sain puhelun ihmiseltä, joka oli syöpähoidoissa kokenut samaa kuin minä, sivuoireet olivat vaikeat ja hoidot jouduttiin keskeyttämään, eikä hän tiennyt miksi, kunnes kerroin, että olikohan sullakin tämä DPD-entsyymi puutos? Hän sai selityksen, jonka olisi halunnut tietää jo hoitojen aikaan. Kolme vuotta hän eli epätietoisuudessa mikä vika hänessä oli. Ja kun tämän asian otin esille tässä keväällä THL nyt eläköityneelle ylilääkäri Helena Kääriäiselle, hän julkaisi Kaikki syövästä sivuille seuraavan artikkelin, joka on alla. Iso kiitos hänelle!

https://kaikkisyovasta.fi/syopa-lehti/syopaan-sairastuneelle-on-tarjolla-monenlaisia-geenitesteja/

Eli vaatikaa, kun sairastut suolistosyöpään, että DPD-testi kannattaa otattaa ennen hoitoja, ettei käy niin kuin meille on käynyt. Ja sen tiedän, että kun tätä testiä ei ole otettu, hoitoihin on menehdytty, eikä ole välttämättä selitetty miksi niin kävi. Se on nykyään vahva suositus, vaikkakin se on harvinainen, sen osittainen tai kokonaan oleva puutos hoitojen kanssa voi tappaa! Niilläkin asioilla minä olen.

Kirjaani on nyt mainostettu parissa lehdessä, Finnilcon (avanne- ja vastaavasti leikattujen sekä anaali-inkontinessi potilaiden keskusjärjestön oma lehti) sekä Fikkarissa, joka on logoterapiayhdistys ry:n jäsenlehti. Fikkarissa Iina Åhman kirjoitti kirjan esittelystä kauniisti. Syöpä vei terveyden mutta toi kutsumustehtävän. Esimerkki ihmisestä, joka on onnistunut muuttamaan kärsimyksensä arvokkaaksi tarkoitukseksi.

Siis kuka minä olen? Kannattako identifioitua joksikin? Ehkä ei, ehkä riitän juuri sellaisena kuin nyt olen ja olen ok ihminen, niinkuin olet Sinäkin. Ja jos lukijani saat apua jo täältä, kiitän nöyrästi siitä, että luet juttujani ja jos olen voinut olla Sinulle avuksi vaikka tällä tavoin. 

Kävin Espoossa Isossa Omenassa kertomassa kirjastani. Paikalla oli kourallinen ihmisiä, kilpailin jääkiekon kanssa samasta ajankohdasta. Paikalla olivat ne, joita kiinnosti kuulla miten olen itse selvinnyt ja miten näen elämän tänään. Esitykseni jälkeen keskustelut osallistujien kanssa olivat erittäin tärkeitä. Huomioitiin esimerkiksi se, että vihaa saa purkaa..en ole puhunut ulosteenkarkailusta kenellekään tai itsensä halaaminen, keho ei tiedä kuka sen tekee, rakasta itseäsi. Puolisoni sanoi, esitykseni jälkeen. Olen ylpeä Sinusta, puhut niin rauhallisesti ja saat ihmiset kuuntelemaan ja avautumaan, se oli tärkeä kommentti rakkaaltani.

Kuva pixapay, pavlofox. Kuva kuvaa minusta juuri sitä "kyntämistä", jota teen toisten puolesta jotta saadaan tulosta, ja nyt odotan kasvua..enkä tee tätä yksin..vaan yhdessä muiden kanssa.

Arvot

Torstai 7.5.2026 - Mervi

Kohti arvoistasi kirjan lainasin nyt tarkoituksella. Halusin vahvistaa ja varmistaa itselleni miten tunnistan ja käytän arvojani omassa elämässäni tänään. Olen arvopohjaisia harjoituksia tehnyt useita vuosien varrella jo ennen mitään opiskelujakaan. Muistan, että minulle tärkein arvo ykkösenä on ollut aina perhe. 

Kun on elämän tienhaarassa, vaikka jossain haastavissa tilanteissa tai ihmissuhteissa, sairastunut tms. niin kannattaa miettiä elänkö arvojeni mukaisesti. Tunnistanko tietoisesti mitä teen arjessa läsnäollen, olenko siinä tai miten paljon on ajatusten ja tunteiden ylivaltaa, jotka häiritsevät arvojani. Käyttäydynkö arvojeni mukaisesti ihan arjessani, toteutanko niitä päivittäin tai edes tunnistanko arvoni.

Eli kävin läpi uudestaan omat arvoni ja kysyin itseltäni mikä ja kuka on minulle tärkeää. Teenkö jotain liikaa vai haluanko tehdä jotain lisää. Millainen haluan olla ja mitä haluan muistella kun olen vanha. Käytänkö intuitiota ja sisäistä viisauttani.

Kävin itsekseni läpi niitä pyramidin avulla, jossa ylimpänä oli minulle tärkein arvoni perhe,(miten olen suhteessa itseeni ja muihin) siihen johtavat periaatteet ovat ->mahdollisuus tukea ja olla mukana monin tavoin lasten ja lastenlasten elämässä.(mitä haluan ja mitä kohti suuntaan) Konkreettisena tavoitteenani on ottaa lapsenlapsia hoitoon kun sitä kysytään, tavata perheitä ja vaihtaa kuulumisia videopuheluilla tms.(mitä tavoittelen ja miten etenen) Sitten mietin tekoja arjessa. Toiminko niin, ja huomasin, että näin tapahtuukin, teothan muuttavat arvojani eläviksi. Tunnistin myös kuusi muuta arvoa ja niitä muita tarkastelen samalla tavoin.

Arvojen toteuttaminen tuo onnistumisen kokemusta, mielihyvää ja tyydystä ja sitä kautta saan myönteisiä seurauksia ja lisää elinvoimaisuutta.

Arton neuvoja.

Ajankäyttö tarkasteluun, elänkö sitku tai mutku elämää ja otanko vastuun valinnoistani. Tavoitteet ovat suunta muutokselle. Mitä haluan tapahtuvan, että arvoni toteutuu, mitä aion tehdä sen eteen. Laadi sellaiset tavoitteet jossa olet aito, läsnäoleva ja oikeudenmukainen, rakkaudellinen itseäsi kohtaan.

Käytä apuna arviointiasteikkoa, halukkuusmittari käyttöön, tee tietoisia tekoja, riko rutiineja, mieti millainen on täydellinen päiväsi pienin teoin. Tee itsestäsi käyttäytymiskokeilija ja muista, että kyse on aina siitä, että valitset yhä uudestaan arvoisesi mukaisen käytöksen. Käytä vaikka huoneen taulua, muistuttajia muutoksesta. Ja jos kompastut, kokeile uudestaan, jotain täytyy sortumisesta oppia jatkoa ajatellen. Ei itsesyytöksiä. Tunnista missä tilanteessa sorruit ja luo itsellesi joku palkkio jatkoon. Jäämme helposti tottumuksen kehään, joka on automaattinen, tiedostamaton tapahtuma. 

Murehtiminen luo illuusion siitä, että yrittää kovasti ja tekee sille jotain, valmistautuu pahimpaan. Se on aivan turhaa ajanhaaskausta. Epäonnistumiset kuuluvat elämään.

Arto kirjoittaa masennuksen noidankehästä, laukaisevista tilanteista ja reaktiosta. Suosittelee silti tekemään aktiivisia pieniä tekoja päivässä, josta saa iloa arkeen. 

Matkustajat bussissa oli hyvä mielikuva tunteista ja ajatuksista, mielikuvista. Kuvittelusta olla bussin kuljettajana ja koko elämäsi historia tulee näkyväksi muina matkustajina, jotka estävät kulkuasi eteenpäin monin tavoin. Tule tietoisiksi heistä ja luo uusi historia siten ettet enää torju, vatvo, et ohjaa. Vaan hyväksy kaikkien läsnäolo ja menet kohti tavoitetta, et poispäin. Kohti sitä mikä on tärkeää ja se on palkitsevaa ja tuo elinvoimaisuutta. Se voi olla pelottavaa, mutta epämukavuus alueella syntyy uutta, mukavuusalueella ei. 

Käytä aisteja hyväksi muutoksessa, mielikuvaharjoitus tulevasta elämästä. Minä huomaan->ajatuksia ->tunteita ->kehon tuntemuksia ilman arvostelua. Mieti mikä olisi viisasta juuri nyt? Näkökulman vaihtamisen taito, katso tilannetta kauempaa itsestäsi.

Etten soimaisi itseäni roolien taakse, se on rajoittava ansa. Olen muutakin, vaikka meidän yleisin ja varjelluin salaisuus onkin, että en ole tarpeeksi. Mitä paras ystävä neuvoisi minua tekemään, tai mieti mitä aikakone tulevaisuudesta antaisi neuvoja viiden vuoden päähän.

Huomaan ajattelevani nyt, ajatus, arvioi, onko se hyödyllinen ajatus? Nimeä se, tai anna sille nimi, päästä se irti, laita menemään virran mukana..Suhtaudu vähemmän vakavammin niihin. Tai kysy miten vanha tämä ajatus on? Auttaako se minua? Tietoisena on mahdollisuus valita aina. Kirjoita se ylös.

Käytätkö selitysajatuksia, ne kertovat mikset voi tehdä jotain. Tunnistat ne sanoista, minun ..pitäisi, täytyy, aina tai ei koskaan. Onko tuttua?

Tunteista harjoitus, minä huomaan tuntevani nyt kehossa "kihelmöintiä", mielihaluna haluaisin "kirota, huutaa" ja ajatuksina, "en kestä enää, miksei tämä lopu". Keho menee uhkatilaan ja huomiokyky kapenee. Mieli arvioi kokemusta ja sanoo, minussa on jotain vikaa, alat vältellä. NYT HUOMAA TUNNE, OLET IHMINEN. Tai tunnista tunne, nimeä se, missä kehon kohdassa se tuntuu, minkä kokoinen se on  ja minkä värinen se on. Muuta se kokonaan erilaiseksi. Kirjassani on tämä harjoitus myös.  Ole utelias tunteelle, ota se vastaan. Itsekritiikissä, sano se ääneen, hengitä syvään, havannoi ajatuksesi uteliaasti ja sallivasti ilman kommentteja.

Lopuksi tee itselle hyvää tekevien tekojen lista 10 kpl. Rauhoita itsesi, mieti mikä olisi hyväksi juuri nyt ja toteuta se. Itsemyötätuntoa, halausta itselle tms. Kohti arvoistasi askel kerrallaan, hengitys, ajatukset pilviin, myötätuntoa itselle, tietoisuustaidot ja kysy joka kerta miten se ihminen, jollainen haluat olla, tekisi tässä tilanteessa? Ja kirjoita kirje tulevaiuudesta käsin, mitä sinulle kuuluu, kuvittele se.

Olipa jälleen tärkeä kirja lukea, oppia ja oivaltaa. Suosittelen lukemaan tämän kirjan. Meillä on lasten kanssa oma whatsup ryhmä, jossa jaetaan arjen asioita keskenämme, tuemme ja kannustamme toisiamme. Välillä laitan myös heille viestiä näistä oivalluksistani. Herätin äskettäin myös ajattelemaan arvoja, elävätkö he niiden mukaisesti. Jo se, että tunnistaa arvot ja teot joita tekee arjessa, on tärkeä huomio. Ei me täällä elämässä pelkästään lilluta jonkun varassa, vaan meillä on jokaisella joku tarkoitus.

Mietin itseäni tämän kirjan lukiessani syöpäpotilaaksi ja "vammaiseksi" ja siitä huolimatta koin, että elän arvojeni mukaisesti siten kun pystyn. Opin jälleen tunteiden ja ajatusten käsittelyä lisää ja olen kiitollinen, että joka päivä voin oppia itsestäni jotain uutta. Tulla levollisemmaksi ja koko ajan tietoisemmaksi. Menneisyyttähän me emme voi enää muuttaa, mutta tulevaisuuden voimme valita joka päivä uudelleen arvojemme mukaiseksi. 

Yksi arvoistani on myös toisten auttaminen ja olen nyt kirjautunut Vello-ajanvaraus järjestelmään. Kunhan saan siirrettyä järjestelmän nettisivuilleni viimeistään ehkä kokeilun jälkeen, saat varattua tutustumisajan puhelimitse minulle myös sitä kautta. Jutellaan siitä, olisinko Sinulle oikea elämäsi suunnan muuttaja myönteiseen. Asiakaspalautteen mukaan olen hyvä esimerkki siitä kun sain aikaan ison elämän muutoksen hänen elämässään. Kopioi ja liitä seuraava teksti googleen niin pääset suoraan ajanvaraukseeni.  vello.fi ilonan-terapiat tai nyt löytyy ajanvaraus myös etusivulta kuvani alta.

Vapaita aikoja on toukokuulla vain keskiviikkoisin 14.00, 15.00 ja 16.00 ja se keskustelu tapahtuu puhelimitse. Jatkoajat sovimme yhdessä erikseen. (ps. olen epämukavuusalueella ja opin tässä koko ajan uutta)

Kuva pixapay Icsilviu, mummo ja lapsi yhdessä puistopenkillä istumassa ja juttelemassa maailman menosta..ja mummo vastaa kysymyksiin miksi, yhä vain uudelleen..