Olen kasvanut maalla ja siellä käytettiin paljon erilaisia sanontoja ja sananparsia liittyen johonkin asiaan. Osa oli varmasti Raamatustakin saatuja ja paljon perinteisinäkin tulleita. Saattoivat olla kyllä monin tavoin rajoittaviakin uskomuksia.

Olimme kesäkahvilavuorossa paikallisessa kahvilassa yhdistyksen kanssa. Osa toi leipomuksiaan myyntiin ja niitä maisteltiin myös porukalla. Tekijät saattoivat arvostella, ettei se oikein hyvin mennyt tällä kertaa tai olisin voinut tehdä tuotteen paremmin. Maistoimme piirakkaa, joka oli hieman erikoisella tavalla tehtyä minulle, mutta todella makoisaa. Tekijä valitti että siinä tekemisessä tuli virhe eikä se ole täydellinen. Hämmennyin kommentista ja sanoin "kielen pituus matkaa" ja sanoin, hei, täähän on hyvää.

Mikä sai minut kommentoimaan sitä näin. Se tuli spontaanisti. Me aliarvioidaan helposti omaa osaamistamme ja se minua harmitti, että ekana vähätellään tekemistämme, ei se mennyt ihan kuin olisin halunnut tai jossain kohdassa tuli moka. Ei toisen sitä tarvitse mitään tietää.

Tekijä hämmentyi sanonnastani, hän käsitti sen negatiivisena sanontona. Onneksi en jättänyt asiaa tarkentamatta. Kerroin, millaisesta taustasta olen kotoisin ja mitä meillä kotona syötiin usein. Ruoka oli vaan energiaa ja jos se joskus paloi pohjaan tai oli pahaa, mutta se syötiin. Se oli sen kielenpituus matkan verran vaan suussa ja nielastiin. Saimme kuitenkin ruokaa ja epäonnistumisista ei nyt niin suurta numeroa tehty. Työtä oli paljon maalla ja ruoka oli vaan jotain mitä helposti saatiin tehtyä ja vatsa sillä täyteen. Hän ihmetteli kertomustani ja kerroin, etten sanontaa tarkoittanut pahalla vaan ylipäänsä, ruoka on vain hetken suussa, emme tiedä mitä kommelluksia siinä tehdessä on tapahtunut.

Pohdin jälkikäteen miksi tuo sanonta tuli noin automaattisesti suustani siinä hetkessä, oliko sillä joku tarkoitus. Juttelin asiasta muutaman sisarukseni kanssa ja he sanoivat, ettei se ollut negatiivinen sanonta, ei sitä niin koettu koskaan. Tajusin, että siinä hetkessä ehkä halusin olla hänelle hyvä ja sanoa alitajuisesti, että älä aliarvioi osaamistasi.

Tästä tapahtumasta on nyt reilu viikko ja mietin motivaatiota laihduttamiseen tai elämäntapamuutokseen. Me ollaan niin urautuneita tuttuihin ruokiin ja makuihin, ettei uskalleta kokeilla uutta. Ei tunnisteta juureksia ja vihanneksia, joita voisi arjessa huomaamatta käyttää ja samalla vaikka keventää ruokavaliota ja huomaamatta voi vaikka laihtua. Kaikki pitäisi maistua hyvälle tai uusi maku on pelottavaa, en syö, en halua edes maistaa. Sanotaan, että uuteen makuun vauvakin oppii kun tarjotaan sitä yli kymmenen kertaa, ehkä se on sama aikuisellakin.

Kun juuri nyt sen esidiabeksen uhkan takia olen tehnyt muutoksia ruokavaliooni monin tavoin se on sitä kielenpituus matkaa ollut ja muutoksia on huomaamatta tapahtunut. Nyt etsin sydänmerkkituotteita ja uusia tapoja tullut huomaamatta käyttöön. Digiklinikan valmennus on auttanut siinä muutoksessa monin tavoin. Isoin muutos kohdallani oli aamupulla puuron jälkeen kahvin kanssa, jota söin vuosia. Oliko se turvallisuuden tunnetta lapsuudesta, että oli pullaa, en tiedä, mutta nyt se on leipää ja sen päällä kurkkua tai tomaattia eli kielenpituusmatkalle tuli muutos parempaan enkä kaipaa sitä pullaa enää. 

Olen kiitollinen, etten jättänyt asiaa tarkentamatta tälle piirakan tekijälle. Hän olisi saanut minusta negatiivisen kuvan. Tajusin samalla, miten helposti me saatamme lipsauttaa ja samalla loukata toista ihmistä vaikkei sitä edes tarkoiteta. Kun tapaan tämän ihmisen uudelleen nyt elokuussa, pyydän vielä anteeksi ja varmistan, ettei hän ollut loukkaantunut ja ymmärsi selitykseni asiasta. 

Me ollaan täällä oppimassa ja meidän täytyy ottaa myös vastuu tekemisistämme. En itseäni tästä moiti tai soimaa, vaan olen kiitollinen, että tämä tilanne sattui. Jotta me huomataan ja tiedostetaan mitä oikeasti elämässä tapahtuu, voidaan korjata ja mennä eteenpäin pystypäin.

Oliko juuri sattumaa, kun kirjoitin tätä blogia 5.8, Iltalehden/Iltasanoman sivuilla oli artikkeli siitä miten erilailla eri puolella Suomea asioita ymmärretään toisin. Eli kannattaa aina tarkistaa mitä tarkoitit kun sanoit noin, koska toiselle sillä voi olla ihan eri merkitys kuin toiselle, ettei turhaan loukkaannuta.

Kuva pixapay Ben_Kerckx