Oivalluksia ja uuden oppimista

Kaduttaako joku elämässäni

Torstai 12.1.2023 - Mervi

Jotenkin itsellenikin tämä kirjoittaminen ja asioiden auki avaaminen saa oivaltamaan asioita, joita en ole tullut ajatelleeksi aiemmin. Saan siis uusia näkökulmia ja uutta pohdittavaa.

Aiemmin täällä kirjoitin häpeästä. Siitä aiheesta olen menossa viikonloppu kurssille tämän kuun vaihteessa saamaan lisää tietoa ja ymmärrystä. Se oli itsellenikin isompi asia kuin ajattelinkaan. Häpeän tunteen lähellä on mielestäni myös katumus. Tuliko elämässä aiemmin tehtyä jotain sellaista jota häpeää tai jopa katuu. Varmasti tuli ja ehkä aiemmin olen katunutkin. Mutta tehty mikä tehty, sille ei voi enää mitään. Olen ollut jossain tilanteessa tai tapahtumassa jossa tullut ylilyöntejä. Sellaista se elämä on. Nyt ajattelen, kaikki tapahtumat ovat olleet opiksi tai jopa siunaukseksi. Niin piti käydäkin. Tosin nyt ymmärrän syvemmin syyt tapahtumille. Miksi toimin niinkuin toimin.

Olin tehnyt tai jättänyt tekemättä asioita ymmärtämättömyydestä, osaamattamuudesta, pelosta, hallitsemattomuudesta, rohkeudesta ja tulen varmasti edelleen tekemäänkin. Mutta aina voi yrittää korjata asioita menneestä. Siihen tarvitaan taas rohkeutta tunnustaa ja myöntää asia toiselle ja varsinkin itselle. Voin sanoa jopa että olen pahoillani, että näin tuli tehtyä, annatko anteeksi. Tai selittää, ettei ole ollut aiemmin niin rohkea että olisin uskaltanut lähestyä ja sanoa tätä asiaa tai käydä millään lailla läpi, miksi asiat meni niinkuin menivät.

Olen facebookissa vain ryhmissä, mutta kävin henkisen gurumme Tommy Hellstenin sivuilla viime viikolla ja hän oli kirjoittanut sinne yhden lauseen. "Elämä on meille rakkaudella räätälöity vastoinkäyminen". Minusta se oli hienosti sanottu. Kaikessa tapahtumissa myös niissä kaduttavissakin on kyse rakkaudesta jollain lailla.

Esimerkkejä omista katumuksen aiheista, en opiskellut nuorena enemmän ->kiire työelämään, parisuhteen ja perheen tultua-> ei aikaa opiskella, kun mies yrittäjä..selityksiä..

Syöpään sairastuminen katumuksen aiheena, onko mahdollistakaan katua. Mutta jos olisin  voinut tehdä jotain unettomuudelleni aiemmin. Jos olisin hakenut apua henkiseen ylikuormaan  egostani huolimatta? Jos olisi aiemmin selvittänyt välejäni läheisiini. Jos olisin lopettanut suorittamisen ja itseni tuomitsemisen aiemmin, pysähtynyt. Jos olisin, olisin..

Etten nyt jäisi menneisyyteen ja katumukseen. Logoterapiassa sanotaankin että menneisyys on vilja-aitta. Se on ollut ja mennyt niin kuin on tarkoitettukin. Kaikki ne kokemukset ja tapahtumat ollaan tarvittu jotta olemme nyt niitä ihmisiä joiksi olemme kasvamassa ja kestämme kaiken edessä päin tulevan.

MUTTA, minä voin korjata vielä nyt kaiken korjattavissa olevan. Syöpä tuli ja meni, sitä en voi katua, en voi katua ulosteenkarkailuakaan. Ne olivat tarkoitettu minulle. Hyväksyn ne elämääni. Mutta nyt teen ja otan yhteyksiä niissä asioissa jossa voin.

Kerron rehellisesti peloistani ja taitamattomuudustani. Koskaan ei ole myöhäistä korjata asioita. Otan puheeksi vaikka tiedän että siinä pelkona on myös hylätyksi tulemisen riski. Mutta silloin olen kuitenkin kaikkeni tehnyt, vastuu jää vastapuolelle ja se riski kannattaa ottaa. Ja opiskeluuni liittyvät katumuksen aiheeni. Jos nuorena en ehtinyt, pystynyt mieheni yrittäjyyden takia, tiedän että perhearvoni olivat niin vahvat että ne menivät kaiken edellä. Nyt sen ymmärtäessäni olenkin kiitollinen, että näin asiat meni oikein kohdallani. Hyväksyn elämäni sellaisena kun se on ollut. Ja nyt ehdin opiskella, elämäni on mennyt minun tavallani minun näköisesti.

Olin tätä tekstiä pohtiessani ja kirjoittaessani rohkea. Akuutisti tässä mietin ja pohdin kummi-tädin rooliani. Otin yhteyttä puolison kautta tulleisiin aikuisiin kummilapsiini ja kerroin, että jos he ovat kokeneet etten ole tarpeeksi ollut tukena heidän kehityksessään ja kasvussaan. Olisin voinut olla enemmän mukana heidän elämässään. Olen ollut ehkä arka ja pelännyt lähestyä, ollut taitamaton tai ymmärtämätönkin tässä asiassa jollain lailla. Kerroin myös, että olen käytettävissä edelleen jos halua tai tarvetta on milloin vain. Yhteydenotto kannatti, sain heiltä heti ihania vastauksia ja kannustuksia. Riski siis kannatti ottaa ja nyt vastuu jatkossa on heillä itsellään.

On aivan mahtavaa, että jokaisessa päivässä on jotain lahjaa ja opittavaa.

Kuva pixapay. Dieter. Kuva kuvaa hyvin katumusta ja myös "sisäistä vankilaa". Siinä kuvataan se valo ja vapaus mikä tulee kun joku harmittava/kaduttava asia otettu käsittelyyn ja siitä voi jopa päästä henkiseen vapauteen ja jopa rakkauteen.