Oivalluksia ja uuden oppimista

Kirjan kirjoittamisesta

Perjantai 8.3.2024 - Mervi

Olen aloittanut kirjani kirjoittamisen ihan oikeasti. Suunnittelussa meni ensin aikaa. Myös henkinen valmistautuminen alkoi. Täytyi myös uskaltaa kertoa kaikille miksi vähennän muita asioita ja mitä olen tekemässä. Menin oman mukavuusalueeni ulkopuolelle täysin.

Iso siskoni on luvannut olla mukana tätä tekemässä kanssani koko ajan. Yhteistyökumppanin sain mukaan, toimittajan lukemaan tekstiäni ja arvioimaan onko se kiinnostavaa ja mukaansa tempaavaa. Osaanko ollenkaan kirjoittaa, sitä itse epäilin eniten. Seuraavaksi tutustuminen kustantajiin, mitä he tarvitsevat. Mikä on käsikirjoitus, synopsis tai tietoa siitä kenelle kirja olisi hyödyllinen.

Kävimme läpi kustantajat, joille voisin lähettää näitä tietoja. Ketkä julkaisevat tämäntyyppistä tietokirjaa. Tietokirjaa hieman lapsuudesta alkaen, lähinnä sieltä saaduista uskomuksista, jotka ovat estäneet tekemästä asioita. Vastoinkäymisistä, kun jokaisella perheenjäsenellä on yhtä aikaa vaikeuksia, myös itsellä, lähes ylitsepääsemättömiä. Asennemuutoksesta, opiskelun tuoman elämänmuutoksesta. Yllättävästä ja raskaasta syöpäpolustani, vaikeasta työhönpaluusta, Lars-syndroomasta, sen haasteista ja uudesta elämästä. Kaikista vaikeuksista, mutta myös rakkaudesta, joka auttoi näkemään elämän suurimman merkityksen, tarkoituksen. Nyt odotamme kustantajilta vastauksia mutta on meillä varasuunnitelmakin olemassa. Tämä toteutuu vaikka saatujen apurahojen turvin.

Kerron tunteista, monista itkuista ja niiden hyödyistä. Kerron häpeästä liittyen menneisyyteeni, syöpääni ja ulosteenkarkailuun. Kerron rakkaudesta, joka on suurin voimavarani tänä päivänä kaikkeen. Mikä henkinen kasvu kohti itseä on tämän myötä tapahtunut.

Tämä kaikki tulee tietoonne päiväkirjoistani, joita olen kirjoittanut kaikki nämä kasvun vuodet. Mikä on mielialan nostanut ja laskenut, mitä olen oppinut ja oivaltanut itsestäni, parisuhteesta ja perheestäni ja läheisistäni. Rohkeudesta hypätä tutun ja turvallisen ulkopuolelle ja saada sieltä uutta mahdollisuutta.

Ja jälleen tarkoituksen merkityksestä, mikä se on ja miten se näkyy. Sattumista, pääsin mukaan osallistumaan Anne Lindholm-Kärjen ja Kirsi Virkkusen Intuitiivinen kirjoittaminen kurssille viitenä iltana alkuvuoden aikana. Olin ilmoittautunut toiselle kurssille, joka olisi ollut samoina iltoina mutta se peruttiin. Kysyin Annelta, vieläkö pääsisin mukaan vaikka he olivat jo aloittaneet viikkoa aikaisemmin ja se onnistui. Tämän kurssi tuli juuri oikeaan aikaan. Suuri kiitollisuus jälleen heille ja omalle intuitiolleni ja rohkeudelleni.

Uskon ja toivon, että kirja on valmis syksyyn mennessä. Siskoni tarkistaa tekstistäni kirjoitusvirheeni, myös veljeni auttaa kuvien tekemisessä, tunteiden tulkkina toimien. Hekin oppivat tässä samalla itsestään jotain tärkeää, uskon niin. Tässä samalla kun kirjoitan, palaan niihin tunnelmiin ja tunteisiin, keskustelen ikävät asiat vielä puolison tai läheisten kanssa uudelleen ja jätän ne taakseni. Olen itkenyt monet itkut vielä uudestaan ja tiedän että kaikki haavat paranee tämän myötä ja saan rauhan. Ennenkaikkea olen oppinut näkemään sen tien jolla on nyt hyvä ja turvallinen olla, aitona omana itsenäni.

Tämä kirja tulee olemaan avuksi KAIKILLE ihmisille, tarkoitustaan etsiville näkemään ja tunnistamaan elämän suurimman asian ja se on RAKKAUS.

Kuva pixapay valerioerrani

typewriter-5065594_640.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itkua ja terapiaa