Oivalluksia ja uuden oppimista

Kyberhyökkäyksestä

Perjantai 25.11.2022 - Mervi


Kyberhyökkäyksestä.

Kerron, mitä tapahtui. Olen saanut luvan kertoa tästä Teille vähän tarkemmin ja mitä toimenpiteitä olen tehnyt tässä viikkojen aikana.

Minä olen facebookissa vain vertaisryhmissä tukemassa syöpäpotilaita, yhdistysten ryhmissä ja koulutuksiin liittyvissä ryhmissä. En ole ollut kovinkaan halukas olemaan facessa, mutta paljon jäisi asioita ja tietoa saamatta ellen siellä olisi. Olen aika osaamaton facebookissa, enkä aio siihen maailmaan kovinkaan paljon tutustuakaan.

Ongelma tuli nimenomaan facebookissa. Minulla on kaksoisvahvistus käytössä ja kun kirjaudun facebookiin. Minun täytyy laittaa kännykkään tullut numerosarja, jotta pääsen eteenpäin. Tuli tilanne, ettei numeroa tullutkaan, pyysin uudelleen ja uudelleen eri päivinä ja silti en päässyt sisään. Etsin facen ohjeista neuvoja ja tein siellä pyydettyjä asioita. Silti lähes viikko kului enkä edelleenkään päässyt sisään. Lopulta tuli facesta viesti, että mun täytyy laittaa ajokortista, henk.todistuksesta tai vastaavasta kuva heille, epäilin asiaa ja kysyin muiden mielipidettä. Netissä ei varoitusta asiasta, joten otin kuvan, lähetin sen ja pääsin facebookiin. Peitin henk.tunnuksen loppuosan kylläkin.

Mutta mitä oli tapahtunut tämän sulun aikana. Minun whatsupista oli lähetty ikävä haukkamaviesti läheiselle, todella negatiivinen viesti. Hän oli lukenut sen kaksi kertaa, järkyttynyt siitä että minä olin muka sellaisen lähettänyt ja tunnin päästä viesti oli poistettu.

Viikon päästä hän oli vasta kertonut puolisolleen asiasta. Hän oli pitänyt tämän kamalan asian sisällään yksin, kunnes puolisonsa lähetti minulle viestiä varovasti, oletko lähettänyt viestiä viime viikolla ja surunaama oli tässä viestissä. Sanoin, etten muista, miksi kysyt onko jotain sattunut? Tarkistin kännykkäni, ei mulla ollut mitään viestiä asiaan liittyen. Kunnes hän kertoi mitä oli tapahtunut. Olin todella hämilläni ja järkyttynyt, mietin miten tämä on mahdollista? Kerroin sitten facen ongelmista ja silloin lamppu välähti, facebook ja whatsup ovat samaa yhtiötä.

Olin todella pahoillani molemmille tästä asiasta. Soitin sitten virkamiehelle (poliisille) ja hän kertoi, että olemme molemmat joutuneet kyberhyökkäyksen uhreiksi. Hän heti ehdotti, että muutan salasanat joka paikkaan ja tarkistan tietoturva asiat tietokoneista ja kännykästä.

Sitten laitoin viestiä kaikille whatsupissani oleville ihmisille tarkistaakseni etteivät ole saaneet samaista viestiä ja tiedoksi myös heille että se ei ole tosi viesti minulta. Samalla laitoin tännekin varoituksen sanan asiasta.

Olin shokissa. Minä tuen ihmisiä, kannustan, kuljen rinnalla, autan, kuuntelen, teen kaikkea myönteistä ja JOKU halusi pilata mun tekemiseni. Tämä tapaus vei osan minun identiteettini mennessään. Itkin, hain tukea mieheni kainalosta ja sain sitä. Käytin täällä Teille ohjaamia myötätuntomenetelmiä ja menin kohti kärsimystä. Halusin tavata tämän ikävän viestin saaneen ihmisen teamsissä ja kertoa mitä toimenpiteitä olen tehnyt ja edelleen teen. Olin todella pahoillani, olin itsekin saanut särön mieleeni tästä tapauksesta. Otin yhteyttä Rikosuhripäivystyksen chattiin ja sain sieltä todella ymmärtäväistä ja tukevaa palvelua, olin uhri myös heidän mielestään.

Tämähän oli kärsimys, vastoinkäyminen. Olisiko vaihtoehtoni ollut jäädä maahan makaamaan, ottaa syyt niskoille että myöntää, ehkäpä olen tulossa dementtiseksi, etten muista tapahtumaa. Olisin syyttänyt itseäni tapahtumasta, hävennyt, jättäytynyt pois kaikesta. Mennyt piiloon.

Otin vastuun tapahtumasta, menin kohti sitä. En pysty selvittämään mikä tai kuka oli asialla, se ei ole hallinnassani eikä tarvitsekaan olla. Annoin ohjeita muille, etteivät he joutuisi samaa kokemaan, hoidin omaa mieltäni ja otin yhteyttä eteenpäin ammattilaisiin, josta itsekin sain apua.

Menin kohti tilannetta- arvojeni mukaisesti, hoidin mieltäni- tunteitani, olin yhteyksissä toisiin- sain tukea ja myötätuntoa, hoidin itseäni myös rentoutumalla ja hypnoosilla, etsin tietoa ja tein ratkaisuja ja tietysti tein kävelylenkkejä luonnossa-hoidin itseäni myös fyysisesti.

Mikä fiilis mulla nyt on? Olen selvinnyt tästä. Huomasin, että minulla oli tietoturva aukkoja arjessani. Korjasin ne. Ja nyt annan vinkin myös Teille vastasen varalle.

Jos saat joltakin oudon tai ihmetystä aiheuttavan viestin.

1. Tarkista heti onko kyseinen henkilö oikeasti tarkoittanut sen lähettää ja kyseenalaista se!

2. Älä jää yksin asian kanssa, kerro heti toiselle asiasta

3. Tarkista mitä voisit tehdä heti tai mitä voit jättää myöhäisemmäksi

4. Anna tunteiden tulla, älä estä niitä

5. Hoida kehoa ja mieltäsi

6. Hae apua ammattilaiselta ellet tunne selviäväsi

7. Elämä ei ole aina hallittavissa, asioita tapahtuu ja meidän täytyy vaan sopeutua ja oppia hyväksymään ja kasvamaan niiden myötä vastasen varalle.

8. Sain vinkin ja linkin poliisilta tietoturva asioissa. Suhtaudu kaikkiin vähänkin outoihin linkkeihin ja tietopyyntöihin epäillen. Tuossa alla muutama asia.

https://www.pohjantahti.fi/blogit/suojaudu-kyberhyokkayksilta/

Ostin myös omaehtoisen luottokiellon Bisnode.fi.

9. Aina voi miettiä, mitä opin tästä tapauksesta. Monia asioita itsestä ja että opiskelujen tuomat menetelmät toimivat oikeasti arjessa.

10.Vastoinkäymisessä, olipa se mikä tahansa, muuta asennetta, voit aina tehdä toisin ellei entinen toimintamalli auta

Mitäpä tekisit päästäksesi harjun päälle, jos tämä olisi kärsimyksen hetki? Mikä tunne mahdollisesti tulisi jos menisit sitä kohti jollain lailla ja voittaisit sen? Kannattaisiko yrittää?

hiekka.jpg

Avainsanat: Varoitus ja kärsimys


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini