Olisi niin paljon asioita, joita haluaisin Teille jakaa. Yhdistelen nyt joitain asioita monista loppusyksyn luennoista, kirjoista ja aidosta elämään viemisistä niistä oivallettuani jotain tärkeää. Mehän emme aina heti osaa laittaa asioita käytäntöön vaikka niistä luettaisiinkin moneen kertaan ja siitä ääneen puhuttaisiinkin. Ne oivallukset täytyy tuoda myös käytäntöön, arkeen juurtumaan.

Tein tyttärilleni joululahjaksi yhteenvetoa parisuhteeseen ristiriitojen käsittelyä varten lomakkeita, lisäsin siihen tietoisuuden karttan ja miten tunnistan stressistä yli-sekä alivireystilat. Otin kopiot myös itselleni ja sain heti myös itse tilaisuuden testata niitä.

Ensin ristiriitojen käsittelystä. Voisi sopia muuten muihinkin suhteisiin kuin parisuhteeseen.

Ongelma/aihe, joka harmittaa; ristiriidan vaiheet ovat seuraavat.

Aiheen välttäminen---->ollaan kuin ristiriitaa ei olisikaan

Puhutaan jotain: Taivuttelu/taistelu----->yritetään myydä oma ratkaisu tai näkemys toiselle

Kelluttaminen------->puhutaan muttei toimita tai puhutaan liian pinnallisesti

Kompromissi----->kumpikin saa jotain haluamaansa ja menettää haluamaansa

Yhteistyö----->kumpikin voittavat

Tietoisuuden kartasta:

Piirsin sen kukan muotoon.

Yhdessä terälehdessä on TOSIASIAT, todistettavissa olevat faktat, täsmällinen tieto.

Toisessa AJATUKSET, johtopäätökset, uskomukset, tulkinnat, kokemukset asiasta

Kolmannessa TUNTEET, asiasta (ärsytys, viha, loukkaantuminen)

Neljännessä KEHON REAKTIOT, pala kurkussa, vatsa-tai rintatuntemusta

Viidennessä TOIVEET, pyrkimykset, unelmat, päämäärä ja oma tahto

Kukan keskellä TULEVA TOIMINTA, halutun tahdon täsmällinen ilmaisu, suunnitelma ja aikataulu.

Miten stressi liittyy tähän kuvioon? Katsotaanpa.

Meidän tavoite on olla sietoikkunassa, rakentavassa ja kuulluksi tulemista, selviytymistunteessa

Ylivireystilasta kertoo ärtymys, ahdistus, kauhuntunne, mene pois, syyttely, takertuminen, huutaminen (taistele-pakene reaktio) HÄTÄ TILA

Alivireystilasta kertoo, jähmettyneisyys, poissaolevuus, kylmyys, vetäytyvyys, lamaantuminen, IHAN SAMA ajatus

Vireystilat olisi saatava palautettua sietoikkunaan turvallisen kehon kautta. Itselle ne tehtävä ensin ja sitten vasta pyytää toista avuksi, vaikkapa halaamalla. Selvitä mitä puoliso haluaisi vastaavassa tilanteessa hänelle tekevän.

Itselle tehtäväksi ylivireystilassa: rauhallinen kävely, aikalisä, halaa itseäsi, hengitys-tai tietoisuus harjoitus, kehon skannailu tai kehon ravistelu, jännittäminen ja rentouttaminen vaikka seisten ja sano itsellesi että KAIKKI ON HYVIN JUURI NYT

Itselle tehtäväksi alivireystilassa: kylmä vesi (suihku,avanto) haarahyppy, sormien puristaminen, itsensä nipistäminen, liike, lepo tai uni

Miten nyt näitä kolmea asiaa voisi yhdistää keskenään toisiinsa. Helposti.

Elämän tuoma sattuma. Tein kokeen tästä itselleni. Tunnistin RISTIRIIDAN parisuhteessamme ja stressitilat, olin ensin ylivireystilassa. Tein kehon skannailun ja rentoutuksen, mutta sitten vähän myöhemmin olinkin myös alivireystilassa, yritin vetäytyä, olin ihan sama ajatuksessa, välinpitämätön. Kävin hiihtämässä ja sen jälkeen avannossa. Hiihtäessä kirosin, tunnistin vihan tunteen ja sen, että asia pitää hoitaa mahdollisimman pian. Sitten piirsin kukan tietoisuuden kartan mukaisesti ja kävin läpi kaikki vaihtoehdot ja kerroin puolisolleni, että haluan keskustella. Kysyin milloin hänellä olisi aikaa hieroa hartioitani, jonka yhteydessä saan kertoa asiani ja tulisin kuulluksi ja nähdyksi tässä asiassa. 

Kun oli keskustelun aika, kerroin tietoisuuskartassa tulleet asiat hänelle yksityiskohtaisesti ja hän vain kuunteli. Ei riitaa, ei puolustelua, kuunneltiin puolin ja toisin ja pääsimme yhteisymmärrykseen ja lempeään sovintoon. Jotain yllättävääkin tuli esille, jota en tiennyt. Jätin piirtämäni kukan talteen itselleni malliksi jatkoa varten. Myös sovitut tulevat käytännöt näkyy siinä paperissa. Olen visuaalinen ihminen, eli tarvitsen aina nähdä paperilla asiat.

Mitä opin, asiasta olimme jo puhuneet aiemmin, mutta liian pintapuolisesti. Se jäi vielä mieltäni harmittamaan kun ei mitään sovittua ja jatkoa asialle ollut. Mietin, halusiko puolisoni vielä palata samasta asiasta puhumaan mutta suureksi iloksi hän on erittäin yhteistyökykyinen ja rakastettava. Meillä on ME HENKI ja sitä mallia yritämme nyt lapsillemme/lapsenlapsillemmekin näyttää ja tuoda esille.

No voisiko tätä mallia soveltaa syövän tai sairauden tai jonkun muun asian kanssa? EHDOTTOMASTI KYLLÄ! Järjestyksellä ei varmaan ole väliä, tärkeintä että tunnistat nämä vaiheet ja uskallat ottaa puheeksi. Teet ensin itselle tarvittavat asiat ja sitten vasta toimit. Selvitä myös mitä toinen haluaa, jotta voisitte auttaa toisianne vastaavassa tilanteessa. Voi hitsi, mitä elämä olisikaan ollut vuosikymmeniä sitten jos olisin saanut nämä ohjeet jo peruskoulussa. En ehkä olisi sairastunut syöpään..ja oppinut tätä nyt myöhemmin. Mutta jos täti olisi setä jne..

Lopuksi voisin lisätä tähän löytämäni runon, jonka on kirjoittanut Ada Luz Marquez

Vanha parantaja sanoi sielulle:

Ei se ole selkäsi joka sattuu, vaan taakka, jota kannat

Eivät silmäsi, vaan epäoikeudenmukaisuus jonka näet

Ei pääsi vaan ajatuksesi

Ei kurkkusi, vaan se mitä et ilmaise

Se ei ole vatsasi, vaan sielusi, joka ei pysty sulattamaan sitä mitä ympärilläsi tapahtuu

Ei maksasi vaan viha sisälläsi

Ei sydämesi, vaan rakkaus.

Ja rakkaus on ainoa mikä on itsessään lääkkeistä paras.

kuva pixapay Clker-Free-Vector-Im