Oivalluksia ja uuden oppimista

Minulla menee hyvin entä Sinulla, kirjasta

Torstai 4.6.2026 - Mervi

Olen muutama vuosi sitten ollut Transaktio- kurssilla, jossa käsiteltiin aihetta Aikuinen, Lapsi ja Vanhempi ja pelit. Luettuani toista kirjaa, sen sivuilla oli tietoa tästä kirjasta Minulle menee hyvin, entä Sinulla ja tästä aiheesta lisää. Lainasin kirjan ja yllätyin. Sain kertausta kurssin sisältöön syvemmin itsekseni ja rauhassa.

Aluksi kerron vähän kirjasta ja sitten kerron mitä oivalluksia olen jälleen itsestäni tehnyt tämän myötä. Elämä on uskomatonta kun sen antaa vain tapahtua.

Aivot toimivat hifi-nauhurina. Ne tunteet, jotka aikanaan liittyivät menneisiin kokemuksiin ovat myös tallessa muistissa ja erottomattomasti niihin sidottuja. Ihmiset voivat olla kahdenlaisissa tilassa samanaikaisesti eli kokemuksessa, että sen ulkopuolella tarkkkailemassa sitä. Nämä muistiin varastoidut kokemukset ja niihin liittyvät tunteet voidaan nykyhetkessä kokea uudelleen yhtä voimakkaina kun silloin ne tapahtuivat. Eli et vain muista mitä tunsit vaan tunnet samalla tavalla.

Vanhempi= ainesto 0-5 v. havaittu ulkoiset tapahtumat, joihin ei voinut mitään, vanhempien lausumia nauhoja, kaikki mitä lapsi näki vanhempien tekevän ja kuuli heidän sanovan. Kaikki kehotukset, säännöt ja lait, ilmeet, eleet, äänensävyt, hyväilyt, tuhannet ei sanat, onnelliset hetket ja ylpeän isän ilmeet. Epäoikeudenmukaisuudet, vanhemmat sanovat yhtä ja tekevät toista (tupakointi), ristiriitaiset aineistot. Lapselle kaikki ovat totuuksia.

Lapsi=pienen lapsen reaktiot, mitä näki, kuuli, tunsi ja ymmärsi. Lapsi on pieni ja kömpelö, ei sanoja, avuton, lapseen kohdistui vaatimuksia, kokemuksia, lapsi haluaa hyväksyntää. Näiden perusteella lapsi päätteelle varhain:minä en ole ok ja se on oma arvio itsestä, eikä sitä voi pyyhkiä pois. Ja kun aikuisena koetaan ahdistusta jostain tilanteesta ja jos lapsena hän tuli kokeneeksi nurkkaan ajoa, torjutuksi ja hylätyksi tulemista, niin ne tunteet heräävät Aikuiselle tässä hetkessä, joita lapsena koki. Myös myönteiset tunteet koetaan samoin.

Aikuinen=10kk lapsi kykenee tekemään sellaista, joka herää hänen omasta tietoisuudestaan. Tästä itsensä toteuttamisesta alkaa aikuinen.

Aikuisen tehtävä on pääasiallisesti muuttaa ärsykkeet tiedoksi ja käsitellä ja lajitella tieto aikaisemman perusteella. Aikuinen on tietojenkäsittelykone, joka työntää ulos ratkaisut arvioituaan ja käsiteltyään ensin tiedot, jotka tulleet Vanhemmasta, Lapsesta ja Aikuisen aikaisemman ja parhaillaan keräämästä aineistosta. Aikuisen tehtävä on tutkia vanhempaan sisältyvää aineistoa, onko se totta vai ei vai, onko se sovellettavissa ja sitten tutkia, hyväksyä  tai hylätä. Lasta tutkiessaan, ovatko tunteet asiallisia vielä nykyhetkessä vai ovatko ne vanhentuneita. Aikuisen tehtävä on todennäköisyyden arvioiminen.

On neljä elämänasennetta. 1.minä en ole ok-sinä olet ok, 2. minä en ole ok-sinä et ole ok, 3.minä olen ok-sinä et ole ok, 4. minä olen ok-sinä olet ok. Lapsi pysyy asenteessa 1-3 ellei tietoisesti Aikuisena vaihda 4 asenteeseen. Ne ovat päätelmiä, ei selityksiä.

1. Minä en ole ok=sinä olet ok, lapsi on syrjään vetäytyvä, toive elämää..jos minä ja kun minä.

2. Minä en ole ok-sinä et ole ok=äiti kylmä, rankaisee, lapsi luovuttaa, ei ole toivoa, vetäytyy

3. Minä olen ok-sinä et ole ok=lasta lyöty, kaltoinkohdeltu, on kipuja, lepää nuolee haavojaan. Te satutatte minua! Kaikki ovat syypäitä, tekee pahaa aikuisena ilman omaatuntoa.

4. Minä olen ok-sinä olet ok=3 ensimmäistä ovat tiedostomattomia asenteita, perustuu tunteisiin. Neljäs perustuu ajatteluun, uskoon ja toiminnan antamiin kriteereihin.

Kolme vuotiaana alkaa peli, minun on parempi kuin sinun. Aikuisena pelataan samaa peliä, hommataan omaisuutta, mitä vaan.

Me voimme muuttua, kun esimerkiksi koskee riittävästi, kärsitään jostain elämän tapahtumista, on epätoivoa tai ikävystymistä. Aikuisen tasolla toiminta tapahtuu, siellä muutos ja toivo on mahdollinen.

Kirjassa käydään läpi Aikuisen, Lapsen ja Vanhemman fyysiset ominaisuudet ja sanat, joita itse tunnistinkin mukavasti. 

Kuinka pysyä Aikuisessa? Laske kymmeneen. Silloin kun olet epävarma, jätä tekemättä. Kysy onko se totta? Onko se asianmukaista? Mistä sain tämän ajatuksen? Mikä on todennäköisyys?Käy sisäistä vuoropuhelua kun tunnet itsesi huonotuuliseksi, synkäksi, masentuneeksi, katuvaksi. Kysy miksi Vanhempi löytyttää minun Lasta? Kysy kuka on ohjaksissa?

Kuinka käytämme aikamme? Vetäydytään, et ole läsnä muiden seurassa vaan mielikuvitusmaailmassa. Rituaalit, tehdään samoja asioita, koska on turvallista. Toimintaa,mm. astioiden pesua, opiskelua->ei tarvitse lähestyä muita. Nämä tapoja torjua syyllisyyttä, epätoivoa ja läheisyyttä.

Berne kirjoittaa Kanssakäymisen kuviot kirjassaan,(aion lainata) josta kirjoittaja viittasi ajanvietteet, jotka hauskoja lörpöttelyaiheita. Moottorit-auton vertailua ja kuka voitti (miesten puheet)Keittiö, vaatekaappi(naisten) Miten menetellä jonkun asian suhteen? Kuinka paljon maksaa? En ole koskaan ollut..Tiedättekö? Mikä tuli (vanhempi kaveri) Seuraavana aamuna? (krapula) Nämä pelit perustuvat lapsuuden yksinkertaiseen peliin, minun on parempi kuin sinun. Ne tuottavat hyvää mieltä kaikille.

Uskonnosta, ensin hyväksytään toisen uskonto, myöhemmin tulee tunne, että minun uskontoni on parempi kuin sinun. 

Nyt omaan kokemukseen. Kiitos taas puolison kanssa keskustelu tästä asiasta, jotta oivaltaa myös minun rikkonaisuuttani paremmin. Olen kirjassanikin kertonut, että olen kokenut lapsena turvattomuutta ja onneksi nyt saan eheytyä tällä tavoin. Mahtava juttu.

Otin kynän ja paperia, näin kannattaa työstää asioita itsensä kanssa. Kohteeksi otin ärsytyksen tunteen. Puolisoni haluaa pihalla leikata, karsia, kaataa puita/pensaita. Nykyään kyllä kysyy mitä mieltä olen, mutta myönnyn vaikken asiasta välttämättä edes pidä. Nyt tämä oli ajankohtainen asia. Esitin yllä olevat kysymykset itselleni ja ymmärsin, että ärsytyksen tunne on lapsuuden kokemuksesta. Pikkusiskoni ärsytti minua, härnäsi ja kiusasi esim. jos halusin nauhoittaa jotain musiikkia, niin hän alkoi lällättää äänitteen päälle. Koin nyt, että puolisooni kohdistuva ärsytys tuntui samalta, hän "kiusaa ja lällättää" kun saa tehtyä asioita vaikken pidä siitä. Mietin, onko tämä tunne vielä asianmukaista ja totta vielä tänään. Ei ole! Lopulta oivalsin, että hän tekee kaiken siksi, että tykkää tekemisestään ja tietää mitä kasveille pitää aika ajoin tehdä, että ne pysyvät siistinä ja hyvinhoidettuna. Asia meni siis päälaelleen ja tämän keskustelun kävimme nyt yhdessä ja molemmille tuli iso oivallus tästä asiasta. Uskomatonta, mutta totta.

Rakkaus ei ole toisiinsa tuijottamista vaan katsomista yhdessä ulospäin samaan suuntaan. Eikö olekin hieno juttu. Meillä keskustellaan ja annetaan toisen puhua ja toinen kuuntelee ja vasta sitten kommentoidaan ja päästään yhteisymmärrykseen.

Elä elämykset itse ilman ennakkokuvia. Uskonnollinen kokemus on luonnollisen lapsen uudelleen syntyminen.

Todellisuusterapia=me emme voi muuttaa menneisyyttä, muuta se hiipii meidän elämään Vanhemman ja Lapsen kautta, ellemme ymmärrä miksi näin tapahtuu, meillä ei ole vapaata Aikuista, jonka kautta tulisimme vastuullisiksi ihmisiksi.

Minun kokemuksella oli mielenkiintoista lukea tämä kirja, siinä on paljon helppoja ja ymmärrettäviä asioita, joilla pääsee itseensä syvemmälle..jos siis tahdot niin.

Kuva pixapay, alanajordan. Lasta ärsyttää..lällälää..joku tekee..

Opiskelusta etänä ja muutos elämään

Perjantai 2.12.2022 - Mervi

Katson syksyn kalenteria. Joka kuukausi olen osallistunut yhteen tai useampaan etäkurssiin. Koulutuksia on ollut yleensä iltaisin mutta on ollut myös pari ihan päivä kurssia. Lisäksi olen osallistunut useaan webinaariin. Osa liittyy jollain lailla syöpään tai sitten ihan minulle mielenkiintoisiin aiheisiin. Joihinkin koulutuksiin olen kyllä matkustanut päiväksi kuuntelemaan ja oppimaan.

Välillä onkin tuntunut, että onko ollut liikaakin. Mutta juuri päättyneen Hämeen kesäyliopiston kautta järjestetyn ihanan kouluttajan Tuula Masalinin NLP kurssin jälkeen totesin, että se elämän nälkä ja vuorovaikutus, asioiden selvittelyt, itsensä tutustuminen, toisen käytöksen tutkiminen ja ymmärtäminen sekä yleensäkin maailmaa ja nähdä maailman katsomuksia kiinnostaa minua kovasti. Miksi toimimme niinkuin toimimme. Miksi itse toimin niinkuin toimin. Voinko miten helposti muuttaa omaa toimintaa ja miten ja miten se vaikuttaa toiseen. Itseämmehän me voimme vain muuttaa, se on fakta asia.

Oleellisia ovat ajatuksemme ja mielikuvitus, joilla paljon "pelataan" tätä elämää.

Ja ne lapsuudessa saadut uskomukset, tavat ja arvot. Pelot, möröt, uhkat joihin jouduttu tahtomattamme eikä niitä aikuiset osanneet selittää tai tulkita meille oikein. Ehkä ajateltiin aiemmin, ettei lapsi muista tapahtumia. Tai että lapsi selviää kunhan saa kuria ja tehdä työtä, ehkä vähän rakkauttakin. Ja liika lapsen helliminen tai rakkauden antaminen tekee lapsesta hemmotellun, herkän ja tarkertuvan, riippuvaisen vanhemmasta. Olin ylpeänä kantanut viittaa siitä, että työ ja itsensä unohtaminen ovat elämässä tärkeintä. Ahkeruus on kunnia asia. Oli se siihen asti kunnes sairastuin. Miksi kukaan ei sanonut, että kohtuus IHAN kaikessa ja muista huolehtia myös itsestäsi pysähtymällä itsesi äärelle. Laiskuus ja rentous ovat myös tärkeää. Aivot työskentelevät ja työstävät asioita silloin. Kunniaa enemmän laiskuudelle, josta kumpuaa luovuutemme.

Esikouluissa täytyisi jo opettaa miten lohdutan itseäni jos on paha mieli ellei turvallista aikuista ole paikalla. Miten kertoa mahdollista ikävistä tunteista heti aikuiselle. Myöskään ei anneta toisten tulla koskemaan fyysisesti tai henkisesti. Uskaltaisi rohkeasti sanoa, että mene pois, en halua tai tarvitse sinua. Osattaisiin pitää rajat jo pienenä. Jos vanhemmat eivät kunnioita, arvosta ja rajaa itseään, eivät he osaa opettaa sitä myöskään lapsille. Lapsille maailman arvoikkaimmille ihmisille, jotka tulevat kantamaan tätä yhteiskuntaa ja hoitavat meitä tulevaisuudessa. Millä resursseilla, ei millään ellei lähtökohdat ole olleet turvalliset ja rakkauden täyteiset. Lapset tarvitsevat myös perusteluja miksi ei saa tehdä jotain ja miksi saa. Vanhemmat pitää sen perheen "ruodussa" ja rajoihin, niihin johdonmukaisuus. Molemmat kieltää ja sallii samat asiat, jotta lapsi oppii luottamaan aikuisiin. Luotetaanko me edes itseemme?

Jos saisin miettiä mitä toivoisin näin terapeutin ja sairastuneen näkökulmasta nyt. Niin RAKKAUTTA maailmaan enemmän RAKKAUTTA kaikille.

Katsoin tässä opiskeluun liittyvän videopätkän youtubesta. Minulle tuli todella paha mieli hetkestä kun vauva ei saanutkaan vuorovaikutusta äidin kanssa, koin että vauva koki siinä ensimmäisen hylkäämiskokemuksen. Se oli harjoitustapahtuma siinä, ja oli todella vaikuttava ainakin minulle. Suosittelen kaikille katsomaan. Sieltä kaikki lähtee. Vauvalle vuorovaikutus aikuisen kanssa on tapa selvitä hengissä. Vauvatkin osaavat masentua ellei vuorovaikutus toimi, kehitys samalla viivästyy. Ja mitkä seuraukset sillä sitten on.

Turvallinen ja rakkaudellinen koti ja ympäristö. Ellei voimavarat riitä, heti pitää hakea apua, eikä jäädä odottamaan, koska lapsi kärsii. Ei avun hakeminen ole heikkoutta se on vahvuutta mihin tahansa asiaan.

Tästä voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta tämä on nyt minun näkemys tähän asiaan tällä hetkellä.

Hypnoosikoulutuksen aikaan ja sen jälkeen olen omaa lapsuuttani ja tapahtumia käynyt läpi. Löytänyt omat pelkoni, uhan ja vihan tunteet jne. Olen saanut ne kohdata ja hoivata niitä pois erilaisilla menetelmillä joihin olen päässyt syvässä rentoudessa tai hypnoosin tilassa. Olen saanut uusia tunteita tilalle. Iloa, riemua, lapsekkuutta ja varsinkin rakkautta. Sydämeni haluaa nyt antaa sitä myös toisille ja huomaan kuinka rakkaus laajenee ja kasvaa.

Siis se kasvaa mihin huomio kiinnittyy, se on tätä NLP koulutuksen ajattelua myös. Mielikuvituksella ja ajatuksilla saadaan aikaan vaikka mitä tuhoa, MUTTA JOS AJATTELISIT POSITIIVISIA ja myönteisiä ajatuksia, mitä niillä saisit aikaan.

Löydä myös henkinen turvapaikkasi mielessäsi, mielimaisema, puolison kainalo mikä vaan ja lohduttaudu siellä ellei toiseen voi siinä hetkessä turvautua. Tai anna itselle myötätuntoa aina kun Sinulla on ikävä hetki. Halaa itseäsi se 20 sekuntia, laita silmät kiinni ja hengitä muutama kerta syvään ja sano mielessäsi kaikki on hyvin, ei mitään hätää, selviän tästä. Tällä saat jo kehon ja mielen rauhoitettua. Tämän voi opettaa jo lapsillekin, eikä ole vaikeaa, vai onko?

Tyttäreni poika on nyt 11 kk. Olen saanut olla hänen kanssaan joka kuukausi muutamia päiviä ja ollaan oltu yhteyksissä myös videopuheluilla viikottain. Olen saanut hoitaa häntä, syöttää, juottaa, leikkiä, lukea, nukuttaa, pestä. Läsnä oloa hänen kanssaan. Iloa, riemua uuden oppimisesta. Sylissä olemista ja myös nukkumista sylissä. Kuinka koskettavaa ja liikuttavaa. Miten monta meditaatiota tai harjoitusta olenkaan itselleni tehnyt siitä kun pieni lapsi on luottanut minuun. Se rakkaus, jota olen saanut häneltä, sen olen laajentanut itseeni, sydämeeni, kehooni, mieleeni kokonaan. Sieltäkö se rakkaus on lähtöisin, en tiedä, mutta nyt se tuntuu todella hyvältä.

Olen myös bonusmummelina saanut kokea reippaan neljä vuotiaan neidin kasvua ja kehitystä vähän kauempaa whatsup videoviesteillä. Äskettäin tämä rohkea pieni kaunis neitonen oli yökylässä muutamia öitä täällä ukkilassa ja mikä riemu meillä oli hänen edesottamuksistaan, viisaudestaan, kehityksestään. Luottamusta myös olla kauempana vanhemmistaan. Me saimme osamme hänen rakkaudesta sekä hän varmasti sai myös kokea että me olemme olemassa myös häntä varten myöhemminkin, kun tämä yhteys on luotu. Miten tärkeää tämä isovanhemmuus on meille. Orastaako se syvä rakkauden tunne näistä pienokaisista meille uudelleen kukkaan heidän myötä, jos näin on, siksi suvun jatkuminen seuraavaan sukupolveen on mahtava juttu.

Syöpä ja Lars-syndrooma ja opiskeluni ovat kuitenkin kohdallani kaikenkaikkiaan lähentänyt suhdetta puolisooni, myös lapsiini, bonuslapsiini ja sisaruksiini. Olen pohtinut suhdetta heihin ja saanut käsitellä kaikkien tuella asioitani ja saanut lisäksi ymmärrystä moniin ja moniin asioihin. Siitä ISO KIITOS kaikille läheisille, rakkaille. Tätä on luultavasti se lähimmäisenrakkaus, josta myös Raamatussa puhutaan. Saatte nyt takaisin sitä mitä Olette minulle antaneet, rakkautta, jos haluatte, kuljen rinnallanne kaikissa tilanteissa aina jos haluatte tai tarvitsette..

..siis sitä miten teen vertaisena syöpäpotilaille. Syöpäpotilaat ja heidän läheisensä ovat rentoutuksissani saaneet pitkin syksyä kokea näitä rakkauden oivalluksia kohti itseä, siis jos ovat halunneet, ja olen jopa lähettänyt sitä "linjoja" pitkin itsestäni ja joku on kuulemma kokenutkin niin..

Syksy siis on antanut paljon. Koulutus on antanut paljon. Itsensä kehittäminen ja kasvu on todella mielenkiintoista. Koskaan ei ole myöhäistä oppia ja "paikata" itseä. Mitä uutta ensi vuonna, jotain jo pilkistää uutta ja mielenkiintoista..onneksi, sillä unohdan tämän faktan, suoleni kanssa lähes jatkuvat ongelmat..

Lopuksi laitan viime keväänä paikallislehdessä julkaisemani vinkin aikuisille, jonka löysin vanhoista arkistoistani.

Mitä lapsi tarvitsee, ja mitä hänestä tulee, tuleeko hänestä onnellinen vai katkera

Lapsi, jota arvostellaan oppii tuomitsemaan

Lapsi, jota lyödään ja saa osakseen vihamielisyyttä, oppii lyömään ja hyökkäämään

Lapsi, johon kohdistetaan ivaa ja pilkkaa, oppii pelkäämään, tulee ujoksi sekä saa huonon itsetunnon

Lapsi, joka saa osakseen epäluottamusta, oppii pettämään

Mutta lapsi, jota kannustetaan ja rohkaistaan oppii luottamaan

Lapsi, joka saa kiitosta oppii arvostamaan

Lapsi, joka saa kokea turvallisuutta oppii luottavaiseksi

Lapsi, jota siedetään oppii sietämään

Lapsi, joka saa kokea ystävällisyyttä, oppii ystävällisyyttä

Lapsi, joka on pidetty, rakastettu ja hellitty oppii tuntemaan rakkautta maailmassa

Lapsi, joka saa osakseeen tietoa, oppii tuntemaan viisauden

Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta.

Lapsi, jolle annat aikaasi, leikit ja Olet läsnä selviää ilman mielenterveyspalveluja tulevaisuudessa.

Olethan lapsen rakkaudella saanutkin elämääsi, turvaa hänen tulevaisuus ja sitä kautta itsekin saat rakkautta myöhemmin. Ole turvallinen aikuinen ja pidä rajat, se on rakkautta lastasi kohtaan.

Jotain näistä ylläolevista opeista en itse saanut jostain syystä, ymmärrän hyvin nyt miksi, nyt paikkaan niitä puuteita, jotta eheydyn.

Kuva on Pixapaysta S. Hermann / F. Richter